Walesissa rakennettavan ekokylän ja meidän Käsityöläiskylän välillä tulee olemaan joitakin eroavaisuuksia. Käsityöläiskylässä:
Talon kantavat rakenteet tulevat olemaan perinteisemmät, eli rakennamme siten, että talolle saadaan rakennusluvat kaikkialle EUssa.
Talojen asukkaat koostuvat käsityöläisistä ja matkailuelinkeino on määräävä tekijä, ei niinkään viljely ja omavaraisuus tämän suhteen.
Ankara talvi otetaan kaikessa huomioon.
Esimerkiksi katokset etelään rakennetaan siten, että talvella kun aurinko on kovin matalalla, auringonvalo pääsee kuitenkin huoneisiin. Toisaalta yöllä kun ulkona on pimeä, ikkunoista tuleva valo valaisee sisääntulon suuntaan. Kun taloja on rivissä kylän päätien molemmin puolin, tarvitaan vain muutamia ulkovaloja.
Kun lumi peittää maan, lisääntyy valo ja sen heijastukset huomattavasti.
Talot rakennetaan kuitenkin pitkälle samannäköisiksi kuin Simon Dale’n rakentamat talot, eli käytetään luonnonmateriaaleja ja ulkonäköön kiinnitetään paljon huomiota.
Alla kuvia Simon Dale’n talosta:
Ikkunat rakennetaan suhteellisen isoiksi.
Katton räystäitä pidentämällä saadaan huomattavasti lisää kylmää käyttötilaa.
Työskentely- ja opiskelukatoksia rakennetaan kylään useampia.
Töitä on paljon ja paljon käsiä tarvitaan.
Henry
_______________________________
Meidän ’ProVillage’n kolmesta pdf-tiedostosta saat suhteellisen kattavan käsityksen projektistamme:
Olen joskus vuosi sitten julkaissut kuvia Simon Dale’n luonnon materiaaleista rakennetusta talosta. Talon rakennuskustannukset olivat vain 5.000 euroa!
Sittemin hän myi talonsa ja perusti hankkeen, jossa rakennetaan kokonainen kylä vastaavia taloja.
Parisen viikkoa sitten tietoomme tuli että Simon Dale ryhmänsä kanssa
on saanut rakennusluvan Lammas-projektilleen Pembrokeshiressa, Länsi-Walesissä.
Talossa on iso huone, taustalla keittiö sekä ylätasanne jossa makuuhuone. Makuuhuoneesta pääsee aamukahville suoraan ”yläpihalle”.
Pikku-hobbiitti kuvassa vasemmalla, alhaalla.
Rakennukset tulevat olemaan maakattoisia, olkipaaleilla eristettyjä ja
pyöröpuusta, kuten heidän internet-sivuilla esitetyt
hobbitti-rakennukset (http://www.simondale.net/house/index.htm )
He myös työskentelevät maalla luodakseen mikro-ilmastoisen
permakulttuurin ja metsä-puutarhoja.
Ja jottei tässä olisi vielä kaikki, heillä on myös mahdollisuus nähdä
ja ottaa osaa Britannian kenties ensimmäiseen valtuutettuun eko-kylän
rakentamiseen.
____________________________________________
Meidän vastaavassa projektissa huoneita on useampia, rakenne on erilainen, kiveä käytetään enemmän jne.
Tähtäämme siihen, että itse talon rakennuskustannukset pysyvät alle 10.000 euron. (Katso ensimmäisiä blogeja jossa asia selitetään juurtajaksain.)
Periaatteeliset kuvat meidän talomallista.
Käsityöläiskylän taloista tehdään toki erilaisia, mutta tästä aloitetaan.
Käsittelin edellisessä blogissa kuinka ”Käsityöläiskylän idealaari” toimisi ja täydennän vastaustani vielä tähän blogiin. Eaglesflysingly kertoi olevansa kiinnostunut laarin aukeamisesta.
Kuva vuodelta 2004 jolloin yritin selvittää Paraisten kaupungin päättäjille kuinka tärkeää nuorisotyö on:
Paraisten kaupunkia ei aihe kiinnostanut, kuten olen aiemmissa blogeissa kertonut. Erilaisista tarpeisat, yhteennivottuna syntyi sitten kokonaisuus joka nyt toimii nimellä Provillage. Nuorisotyö, töllistäminen, maaltamuutto, tietotekniikan mahdollisuudet, kaikki antoivat tälle idealle uusia näkökulmia.
Idealaari
Voimme aloittaa sen kehittämistä vaikka heti, tässä ja nyt. Aivan selkeitä kriteereitä on mahdoton antaa, mutta kunhan suunta olisi tämä (suluissa esimerkki):
ympäristöystävällinen ja kierrätettäviä materiaaleja käyttävä (Käsityöläiskylä kokonaisuutena)
voi johtaa työllistymiseen tai edistää Käsityöläiskylän toimintoja (olkipaalirakentamistekniikan oppiminen)
hyödyttää kuntalaisia tai ihmisiä yleisellä tasolla (kieltenopiskelu)
Nuorisotyötä ja lasten intressejä painottava
edistää talkooperiaatetta (kesäteatterin rakentaminen samaiseen metsään)
Siis jotenkin näin. Näin alussa suurin työ on juuri erilaisista ideoista keskustelu, faktojen etsimistä ja kokonaisuuksien puntaroimista. ”Mitä & Miten kannattaa tehdä?”
Homma toimisi näin:
1) Lingvox, eli kielenopetusohjelma josta kirjoitin muutama blogi taaksepäin. Tähän tarvitsemme yhdellä ja samalla paikkakunnalla jonkinlaisen ydinryhmän. Tämä tarkoittaa käytänössä sitä, että aloitamme tämän toiminnan kun olemme muuttaneet Heinävedelle. [Lingvox löytyy kun menet taaksepäin tässä blogissa.]
2) Vannesaha
- Julkaisimme Teron piirtämiä kuvia tukkivannesahasta.
- Ensin otti yhteyttä s-postilla eräs kaveri joka on tee-se-itse-rakentaja. Meilailimme ajatuksia edestakakaisin. Sitten selvisi, että hän mieluiten pysyy taustalla, eli ei halua nimeään ja ajatuksiaan vielä tässä vaiheessa julkisuuteen. Hän oli nimittäin tekemässä yhteistyötä läheisestä aiheesta toisen kaverin kanssa.
No, me aloimme meilaamaan nelisteen; Tero, minä ja nämä kaksi kaveria. Sitten ilmaantui vielä yksi, jonka tunsin ennestään, joka haluaisi rakentaa prototyypin tästä sahastaan itselleen.
Eli nähtävästi ensi keväänä alamme rakentamaan tätä. Tero ja minä dokumentoimme piirrustuksin, työselostuksin ja valokuvin. Sitten julkaisemme nämä. (Mutta emme voi tietenkään julkaista mitään niistä luottamuksellisista tiedoista jotka olemme saanneet kavereilta jotka rakentavat ”lähes samantyyppistä zchydeeniä”).
Mutta he saavat tietysti pitkin matkaa kaiken sen infon minkä me dokumentoimme.
3) Kesäteatteri
Tähän tarvitaan:
Puuta
Harrastelijateatteri joka ideoi lavan ja tarvittavat rakennukset
4) Satumetsä
Satumetsän rakentaminen on helppoa, tosin piraattilaivan tekoon menee aikaa:
Raivataan risut ja pienemmät kannot, kuivat alaoksat, eli tehdään metsästä turvallinen.
Rakennetaan Punahilkan mummon talo, ilkeän noidan talo, Peikkotalo jne. - losoista (jätesaheita) ja kuoritusta pyöreästä puusta.
Aidataan alue
Tähän työhön tarvitaan ideoijia joilla on vilkas mielikuvitus. Ja lapsia vanhempiensa kanssa rakentamaan.
Eli ideat voivat olla materialistisia tai jotakin, jota luodaan lähinnä tietokoneeen avulla; ohjelmia, käännöksiä jostakin aiheesta jne.
Idean synty
Idea syntyy kun tehdään luettelo ongelmista ja ihmisten tarpeista. Sen jälkeen mietitään miten asia voitaisiin optimaalisesti ratkaista, mallia ”Miten Robinson Crusoe olisi tehnyt tämän jos hänellä olisi ollut nettiyhteys ja saarella olisi paljon romua?”
Toinen vaihtoehto on, että otetaan romu käteen ja mietitään; ”Mitä tästä voitaisiin tehdä? Mihin tätä voisi käyttää?”
Alla esimerkki:
Pumppu toimii 12 voltin tasajännitteellä. En tiedä missä käytössä se on alunperin ollut.
Kaikki mukaan vain ideoimaan. Varmasti lukijoilla on vielä montakin kysymystä, ja niihin saa parhaiten vastauksen lataamalla meidän pdf-tiedostot osoitteesta
http://provillage.wordpress.com/
Suomenkieliset tiedostot ovat sivun lopussa.
_______________________________
Meidän ’ProVillage’n kolmesta pdf-tiedostosta saat suhteellisen kattavan käsityksen projektistamme:
Olen tämän aamun lukenut vanhoja kirjoituksiani erilaisista ilmaisohjelmista.
Tämä kuuluu sikäli tähän meidän ”Käsityöläiskylän idealaatikkoon”, että:
- Kaikki suomalaiset eivät pysty netissä seurtaamaan kaikkia ’juttuja’, oppimaan ohjelmia, koska ne esiintyy vain englanniksi - tai ei ainakaan suomeksi.
- ”Idea-laatikkomme” tulee olemaan vapaa foorumi, jossa keskustellaan kaikkea sellaista joka helpottaa tavallisen kansalaisen elämää; rakentaminen, liike-idearungot - työllistävät ideat, siis meidän kaikkia ideoita, piirroksia ja (myöhemmin myös) selvityksiä ja tekstejä. Näitä saa vapaasti lainata, jakaa ja kopioida. [Creative Commonsin sääntöjen puitteissa. Selviää meidän kotisivultamme.]
- Eräs tätä *ideologiaa* läheltä liippaava juttu on juuri ilmaisohjelmien käytön selitykset ja opetukset suomenkielellä.
Kun opiskelin, jouduin tekemään kaikki oppilastyöt kaupallisilla ohjelmilla (koulun ’policy’), mutta iltaisin etsin käsiini vastaavat ilmaisohjelmat ja pörräsin sitten vapaa-aikanani tässä yhteisössä.
Laitan tähän (taas) erään oppilastyöni: http://www.youtube.com/watch?v=tyDKl4BTQnA
Pystyn tekemään saman ilmaisohjelmalla. Siinä ei mitään uutta, mutta tämä (mahdollisesti) on:
- Pystyn tekemään ilmaisohjelmalla videon, ilman videokameraa, pelkällä tietokoneella, opetusohjelman kuinka tällainen ylläoleva rokkijuttu tehdään.
Ilmaisohjelman nimi on Wink, mutta sen oppiminen, videolta, kuinkas muuten, vaatii englanninkielen taitoa.
Wink ohjelman opetusvideo
http://www.debugmode.com/wink/
Ajatuksena siis on, että tehdään video-opetusohjelmia vapaasti nettiin, jolla esim. sinä Annaleena, opit hallitsemaan vaikkapa musiikin tallentamista, moniraitatekniikalla, siihen tekstitysten, kuvien ja/tai videopätkien liittämisen jne. Siis luomaan. Tämä kaikki siten, ettei Sinun tarvitse ostaa yhtään ohjelmaa, eikä maksaa kellekkään mitään.
Ainoa mitä tarvitset on tietokone ja siihen mikrofoni (jos siis olet kova tyttö laulamaan)
Audacity, ohjelma jolla voi tallentaa ja muokata ääntä mielin määrin.
Kaiken lähtökohtana on siis ihminen; Lissu tai Reiska, ilman duunia, ilman rahaa, paljon aikaa. Tai nuoriso ”jolla ei ole mitään tekemistä”.
Kun me kaikki luomme, opettelemme ja tutkivat uusia juttuja, niin olemme valmiit kun meitä taas tarvitaan. Valmiita siten, että meillä on viimeisin tieto päässä, tai valmiita aloittamaan oma yritys - työllistää itse itsemme. Meidän tulee siis ottaa kohtalomme omiin käsiimme. Tämä, asuimme missä päin Suomea tahansa.
Ainoa mitä tarvitsemme on metsä ja kunnan tuki sikäli, että kun he auraavat lumisen tien, he auraavat meidänkin tien, eikä kohtele meitä ”paraslaisittain”: ”Osta oma traktori!” Ihmiset eivät pysty auttamaan itse itseään, jos ei siihen löydy muuta kuin töllö, kalja ja sohva.
Toivon että tämä metsä tulee olemaan Heinävedellä, jolloin saamme rakennettua sinne sellaisen pajan, sellaisen tieto-taito-yhteisön, jota ei vielä ole nähty.
Elätämme itsemme käännöstöillä, tietotekniikan osaamisella, kestovaippoja yms. ompelemalla, tauluja, [ei saa nauraa], myymällä, turisti- yms. bizneksillä, josta enemmän myöhemmin, kun olemme luvat saanneet. Kaikki etätyöläiset voisivat periaatteessa muuttaa Heinävedelle. Kyllä se palkka liikkuu sinnekin pankkitilille.
Meidän ei tarvitse miettiä; ”Mistä vuokraamme työtilat - keskitetysti?”, kun pystymme ne itse luomaan, rakentamaan nämä.
Heinävedellä on 300 tyhjilleen jäännyttä taloa. Ja kuten sanoin, he tiedostavat tilanteen ja ovat valmiit tekemään paljon sen eteen että virta kääntyisi. Me haluamme olla mukana kääntämässä tätä ja tehdäksemme tästä esimerkin muille pienille itsenäisille kunnille. Käytännössä me ja meidänlaiset ihmiset tulevat tekemään vuosia ilmaista työtä.
Mutta ”jos ei Helsinki pian lähetä säkkiä täynnä rahaa, nii’ kai sit’ pitää itte tehrä, - kele” Urakalla, porukalla ja talkoilla, junttivoima ja itsepäisyys voimavarana.
P.S. Sinähän jo tiedät että olen itsepäinen, eikö niin Annaleena? Oota kunnes näet aitoa junttivoimaa.
[Nostin tämän aiheen tähän, eräästä edellisen blogini vastauksista Annaleenalle.]
_______________________________
Meidän ’ProVillage’n kolmesta pdf-tiedostosta saat suhteellisen kattavan käsityksen projektistamme:
Alunperin tämä idea käsityöläisten keskittämisestä yhteen paikkaan, sai alkunsa Turuus’, mutta asia raukesi, kun silloinen Turun kaupungin Matkailutoimisto ei ollut asiasta kiinnostunut. Elettiin vuotta 1989.
Vuonna 2003 muutin Paraisille, ja kun luin lehdestä, muistaakseni seuraavana vuonna, että paikalliset keskustan yrittäjillä ei mene niin hyvin kuin pitäisi. Syynä ei ollut turistien vähyys, vaan siinä, etteivät poikenneet kaupungin ostoskadulle. Ideoin siitä tällaisen ”piikkimaton” matkailijoita silmällä pitäen, kaupungin omistamalle tontille. Tämä ei sytyttänyt.
Venäjällä asuessani, ennenkuin muutin Paraisille, ideoin nettipohjaisen kieltenopiskelujärjestelmän kehittämistä. Esittelin asian täällä Paraisilla, mutta eio oikein ottanut tuulta. Soitin opetusministeriöön, jossa asiasta kiinnostuttiin, mutta pyydettiin olemaan yhteydessä Opetushallitukseen. Sain audienssin Opetushallituksessa vajaan vuoden päästä ja minulle selvisi aika pian että varsinainen päättäjä oli ’pihalla kuin lumiukko’. Hänen alaisensa yritti kertoa, että asiassa on itua, mutta ”Päättäjä-rouva” oli eri mieltä. Tähän kieltenopetusohjelmaan, jonka kehittelin yhteistyössä Tero Syväsen kanssa, voi tutustua osoitteesta
http://lingvox.com/
Ohje:
Menet ylläolevalle sivulle ja klikkaat kuvaa ja kovaäänisestä kuulet sanat ja lauseet lausuttuna. Nämä neljä testisivua olivat esillä kun esittelin maahanmuuttajakoulutukseen sopivaa materiaalia (typistetysti tosin).
Voi kestää viitisen sekunttia ennenkuin sinun oma ”player”-ohjelma ja Lingvoxin sivu löytävät toisensa, mutta sen jälkeen homma toimii.
Tähän kuuluu myöskin toinen kieltenopetukseen liittyvä juttu; ”Kuinka opin 100 uutta sanaa ja lyhyttä lausetta päivässä”:
Näitä ohjelmia voidaan tehdä siten että kuka tahansa voi olla mukana tekemässä.
En nyt kuitenkaan ryhdy selvittämään tässä tarkemmin näitä asioita.
_________________________________
Ennen Venäjälle muuttoa, asuin Pohjois-Karjalassa ja olin nähnyt kuinka hankalaa sinne on pystyttää toimivaa yritystä, riippuen monesta seikasta, joita en kuitenkaan lähde tässä erittelemään.
Kokonaisuutena ottaen, olen tullut siihen tulokseen, että ruuhka-Suomessa kaikki ”on liian helppoa”, eli ei tänne tarvita mitään uutta, jos se vaatii paljon virkamiehiltä. esimerkiksi paneutumista ja itsensä likoon pistämistä. Näin on, koska raha liikkuu muutenkin ja käy pyydykseen.
Siksi olin hyvin iloinen siitä, että Riikka Söyring otti yhteyttä ja rupesi kertomaan Heinäveden tilanteesta. Itä-Suomessa ollaan aidosti huolissaan maaltapaosta, nuorten muuttaessa kaupunkeihin.
Itä-Suomen, ja varsinkin Heinäveden puolesta puhuvat seuraavat asiat:
1. Siellä ollaan tosissaan, eli ymmärtävät mihin ollaan menossa kun maatalous edelleen näivettyy joutuessaan kilpailemaan Keski- ja Etelä-Euroopan kanssa.
2. Kun katsoo ikkunasta ulos Heinävedellä näkyy samaan aikaan sekä leipä että realiteetit. Siellä eletään siis todellisuudessa eikä huubailla missään lööppijulkisuudessa.
3. Heinävedellä on asukasmääräänsä nähden erittäin vireä kulttuurikeskittymä. Sopisi mille tahansa kaupungille malliksi.
4. Siellä on paljon nähtävyyksiä ja meidän kannalta kaikkein tärkein: siellä on lähes rajattomasti majoituskapasiteettia. Pelkästään Uudessa Valamossa on yli 300 vuodepaikkaa.
5. Käsityöläiskulttuuri on hyvin elävää Itä-Suomessa. (Esim. Turussa se on museoitu.)
6. Vahvat ympärivuotisen matkailun mahdollisuudet on jo rakennettu alueelle.
7. Aika hauskana ja positiivisena piirtenä oli minun mielestäni se, että kuntalaiset tuntuivat ymmärtävän, että Heinäveden kunnan metsät olivat ”heidän metsiä”, siis kuntalaisten metsiä. Siis ymmärsivät, että he yhdessä sekä omistavat nämä ja ovat niistä vastuussa. Sellaisella kaupungilla kuin Tampere, valtaosa on metsää, mutta montako tamperelaista tietää mitkä ovat ’heidän yhteisomistusmetsät’ tai edes ymmärtävät asian niin?
____________________________
Vastaavia Käsityöläiskyliä, muulla kulttuurilla työstettynä, tottakai, mahtuisi montakin Suomen eri osiin. Toivoisimmekin, että myös joku muu ottaisi asiakseen luoda tällaisen ja että voisimmme tehdä pitkäaikaista yhteistyötä tässä asiassa.
Myös Satumetsiä voisi olla lapsille joka kaupungin ulkopuolella, lasten/kokoperheen luontopolkuja jne.
Meillä tämä kokonaisuus tulee myöskin toimimaan oppilaitoksena. ’Opimme yhdessä tekemällä’-kursseja, käsityöläisten kursseja sekä kaikkea mitä liittyy puun käyttöön raaka-aineena. Mitä ihmiset sitten haluavatkaan oppia.
Tietokonejuttuja meillä tulee olemaan paljon. Nimenomaan ”Opimme yhdessä”-periaatteella.
____________________________
Tätä käsityöläiskylää voisi kehittää moneen suuntaan. Teimme Heinäveden tilanteesta SWOT-analyysin ja tulimme siihen tulokseen että parasta olisi tehdä suunnitelma, joka varmasti muuttuu ajan myötä, mutta jonka pääkohdat:
Tiedotus suunnitelmastamme koko kunnan alueella. Vapaaehtoisten etsiskelyä myös kunnan ulkopuolelta.
Rakentaa ensin lapsiperheille Satumetsä ja siihen liittyvät fasiliteetit (lettukahvio yms.). Muut metsätyöt - metsätyökoulutusta.
Selvennykseksi: Olemme pyytäneet kunnalta metsää harvennettavaksi kunnan määräysten mukaan. Meillä olisi kuitenkin käyttöoikeus sen sopimuksen rajoissa mitä sovitaan. Kunta omistaisi ja hallitsisi metsää edelleen.
Kouluttaa työttömiä eri tehtäviin.
Luoda yhdessä matkailuyrittäjien kanssa erilaisia paketteja. Lähinnä nettiin. En mene tässä syvemmälle siihen miten sivustojen markkinointi tapahtuisi.
Rakentamiskoulutusta rakentamisen ohella, osuuskunnan perustaminen ja myöhemmin näiden ”uusiotalojen/osapakettien” myyntiä. [Olkipaalirakentaminen vaatii oman koulutuksen].
Julkaista koko ajan netissä: mitä tehdään - ketkä tekevät - mitä tarvitaan jne.
”Linnunpönttökamera” 7/24 josta asiat selviää.
_______________________________
Meidän ’ProVillage’n kolmesta pdf-tiedostosta saat suhteellisen kattavan käsityksen projektistamme:
Ei liene mikään salaisuus, että olemme anoneet Heinäveden kunnalta metsää käyttöömme johon rakenamme Käsityöläiskylän sekä lapsille ilmaisen Satumetsän.
Toteutus tehdään urakalla, porukalla ja talkoohommina.
Toteutamme myös erilaisia pienprojekteja tämän isomman projektin sisällä, aina sen mukaan mitä heinäveteläiset ovat valmiita itse panostamaan ja mikä heitä kiinnostaa.
Useamman vuoden tähtäyksellä me rakennamme turistirysää sekä koulutuskeskusta jonka tavoitteena on työllistäminen.
Muut tavoitteemme voidaan määritellä näin:
Saattaa yhteen ihmisiä tekemään sellaista joka on jokaisen ulottuvilla, oli taloudellinen tila mikä hyvänsä.
Etsimme yhteistyökumppaneita, jotka voivat ottaa (osa)vastuun jostakin osa-alueesta tai suuremmasta kokonaisuudesta. Meille onkin jo ilmaantunut yhteistyökumppaneita useammasta maasta, sekä myös Suomesta.
Lähtökohtana ”ilmaisten” tai hyvin edullisten materiaalien ja laitteiden kierrätys
Eri projektien varsinaiset toteutukset tehdään pienellä budjetilla. Teemme piirrokset, piirrustukset, selvitämme lupa-asiat, lait ja säädökset, teemme toteutuksesta tarkat dokumentoinnit.
Tämän jälkeen kaikki kutakin projektia koskeva aineisto laitetaan jokaisen saataville ilmaiseksi nettiin. Eli kaikesta aineistostamme tulee ”copyleft”-aineistoa.
- Tähän harrastukseen liittyvät jutut toteutetaan ilmaisohjelmilla, joten tähänkään ei tarvita rahaa.
- Tero Syvänen julkaisee vastaavaa sivustoa englanniksi osoitteessa:
http://provillage.wordpress.com/
Sieltä, blogin lopusta, voit myös ladata meidän suomenkieliset PDF-tiedostot.
Esimerkkejä erilaisista osaprojekteista (Julkaisen nämä neljässä tai useammassa eri perättäisessä blogissa):
Sahatavaran kuivaus:
Vannesaha:
Nuotion/grillin perinteinen padan tai pannun korkeussäädettävä zchydeeni:
Holvauksen tekoa:
Punamultamaalin valmistus:
Peikon talo:
Tässä kuvassa pällistelee allekirjoittanut.
Lasten kanssa rakennettava ja toimiva tuulimylly + generaattori:
_______________________________
Meidän ’ProVillage’n kolmesta pdf-tiedostosta saat suhteellisen kattavan käsityksen projektistamme:
Keltainen laatikko kuvaa aurinkoenergialla vettä lämmittävää yksikköä. Kuva on vain periaatteellinen, eli pumppu ja lämmitin ovat todellisuudessa vieri vieressä.
Pumppu pumppaa vettä kaivosta sylinterimäiseen säiliöön ja kierrättää sitä lämmittimessä ja tulee kraanasta omalla paineella.
Tässä toinen kuva samasta periaatteesta. Laatikon sisus ja kaikki putket maalataan mustaksi, jotta saadaan vesi mahdollisimman kuumaksi.
Voidaan myös käyttää samaa järjestelmää siten, että primääriputkistossa kiertää pakkasnestettä sisältävää vettä, joka lämmettyään, pumpataan säiliöön suljettua kierrukkaa käyttäen.
Kuvassa on toinen putkisto, joka on liitetty sekundääri-lämmityslähteeseen. Uskon että etelä-Suomessa tällä primäärilähteellä on huomattava vaikutus noin viiden kuukauden ajan.
_____________________________
Alla Alaskassa käytössä olevan kuivaamotyypin periaatekuva.
Eli jos aurinkoenergialla voidaan Alaskassa kuivata puu puusepänkuivaksi, saadaan Suomessa samalla auringolla vesi lämpimäksi.
Dryer No. 15
LOCATION: Homer, Alaska, USA
(Latitude 60 N; longitude 152 W)
STATUS: Operational
TYPE: Semi-greenhouse; only roof is transparent
HEATING SYSTEM: Solar hot air collectors; corrugated fiberglass polyester glazing; interior of dryer is painted black
CIRCULATION: One fan; 1/15 horsepower motor; return air plenum with 7 openings into the kiln is on the outside, bottom of north wall; fan blows in one opening at top and downward along collector; fans only operate above 65 F (18 C)
VENTILATION: Manually operated vents in rear wall return plenum
CAPACITY: 2000 board feet (4.7 cubic meters)
Kauppalehti esittelee tänään Suomen (ehkä koko maailman) tiiveintä taloa. Raimo Myöhäsen blogissa ”Passiivitalo on yhtä kuin hometalo ?” käytiin pari päivää sitten keskustelua passiivitalorakentamisesta ja sen mahdollisista haitoista. Suomalaissaksalaisella keskustelupalstalla keskusteltiin liian tiivistä rakentamisesta ja olemattomasta tuuletuksesta.
Käsityöläiskylän mallitalosta tulee myöskin tiivis, joskin kaikki rakenteet ovat hengittäviä ja tuuletukseen tulemme keskittämään paljon huomiota, koska se on koko talonrakentamisen A ja O.
___________________________________________
Kauppalehti:
”VTT:n on mitannut ilmanvuotoluvuksi 0,09, kun passiivitaloille asetettu tavoitearvo on 0,6. Luku ilmaisee kuinka paljon talon rakenteiden kautta vuotaa ilmaa taivaan tuuliin. Tyypillisen suomalaisen pientalon ilmanvuotoluku on 3-5.
- Ilmanvuotolukua 0,09 voidaan pitää äärimmäisen hyvänä tuloksena. Kyseessä on Suomen tiivein talo ja tiettävästi maailman tiivein talo, sanoo VTT:n tutkija Antti Nikkanen. Mitä pienempi on ilmanvuotoluku, sitä paremmin talo pitää lämmön sisällään ja sitä vähemmän tarvitaan lämmitysenergiaa.
Korkea ilmanpitävyys helpottaa myös kosteudenhallintaa, koska se minimoi sisäilman kosteuden mahdollisuuden päästä talon rakenteisiin”
Tuulivoimakeskustelu on hieman ’makroa’ niille, joiden ongelmana on sähkön huono saatavuus, esimerkiksi saaressa tai jossakin Lapin jängällä. Tai hellaa ei haluta kesähelteellä lämmittää, jotta saadaan lämmintä tiskivettä.
Esittelen tässä, ennekuin pistän Teron piirtämän kuvan taas kerran kehiin, mm.”…suomalaisen Sigurd Savoniuksen vuonna 1920-luvulla kehittämä pystyakselinen tuuliturbiini, jonka rakennetta kuvaa parhaiten ilmaisu kahdesta lomittain asennetusta tynnyrinpuolikkaasta. Turbiini poikkileikkaus on katkenneen ja hivenen lomitetun S-kirjaimen muotoinen.” http://fi.wikipedia.org/wiki/Savonius-roottori
Savonius-roottorin periaate:
Kuvassa Suomessa käytettäviä Savoniuksen roottoreita. Tuuletin, (ei näkyvissä) on roottorin alla. Kuva on Tampereelta - turkulaisten harmiksi:
Saksalaiset ovat aloittaneet turbiinin kaupallisen hyödyntämisen. Turbiinin koon voi arvioida katsomalla tikkaiden kokoa. Katso alla:
_________________________________
Alempaa löydät paljon videoita Savoniuksen generaattoreista sekä muista vastaavista patenteista/keksinnöistä. Useimmat ovat kotinäprääjien tekosia, joita sitten esitellään kovassa tuulessa. Eli pitää katsoa aika monta videota, ennenkuin saa käsityksen siitä, mikä olisi optimi:
Teron piirtämä kuva on periaatteellinen js siinä on Savonius-generaattori vesisammion päällä. Vesi pumppautuu ylös sammioon tuulivoimalla. Sammion oltava sen verran iso, että se ei tyhjene kokonaan vaikka muutamaan päivään ei tuulisi lainkaan.
Miten vesi lämpenee, sen selvitän huomenna.
Puhutaan nyt vaikka siitä, oliko Savonius aikaisemmin tuttu ja mitä tämä idea tuo tullessaan?
Henry
_______________________________
Meidän ’ProVillage’n kolmesta pdf-tiedostosta saat suhteellisen kattavan käsityksen projektistamme:
Edellisessä blogissa keskusteltiin eagelsflysingly’n ideasta valtamerikonttien käyttämisestä talorunkona. Tässä hieman kuvia, eli taiteilijan näkemys asiasta. Blogissa Upphew toi keskusteluun myös käsityöläistalon valtavat kattoikkunat, niiden U-arvot ja miten me saamme ne hyväksyttyä. Tämä on blogin varsinainen aihe, eli kommentoimatta kontteja sen enempää, vaikkakin idea kannattaa pitää mielessä.
Konttipiirrosten alkuperä on SketchUp ilmaisohjelman ”varastosta” ja Tero Syväsen muokkaamia. Muut kuvat, kuten aina, ovat Tero Syväsen taidetta alusta loppuun.
Konttihotelli
_______________________________
Ikkunat jätteenä
Eaglesflysingly toi myös esiin sen, miten paljon ikkunoita viedään kaatopaikalle.
Yllä osa Paraisten terveyskeskuksen entisistä ikkunoista. Huomaa että kaikissa on myös säleverhot. Olisin pystynyt korjaamaan ne muutamat ikkunat, joissa vikaa ilmeni, parissa päivässä. Kittausta ja maalausta. Yksi lista olisi pitänyt uusia.
Rikas kaupunkimme joka ’säästää’ saman talon vanhustenhuollossa, vei kaikki 3-lasi-ikkunat kaatopaikalle.
Tilalle asennettiin huonommat ikkunat joissa liitokset ovat L-puskusaumoja, ei sormiliitoksia.
_______________________________
Kattoikkunan alle laitamme vaakaikkunoita kolmessa kerroksessa, eli kattoikkunasta tulee kaikenkaikkiaan 4-lasinen.
Tilaa ikkunoille on runsaasti, koska katon yläosan ja sisäkaton välinen ero, eli katon paksuus, on noin 70 cm.
Vaakaikkunoiden väliin tulee normalisti käytettävät kumiset tiivistyslistat, joita ei ole piirretty näihin periaatekuviin.
Piirroksissa ei katon paksuutta näy, vaan se on talopiirrosten ’kevennysten’ vuoksi jätetty piirtämättä.
Ylläolevassa piirroksessa on piirrettynä vain yksi ”kerros” vaakalasia.
Erityisesti huomattava:
Jokainen vaakakoolaus, jonka päällä ikkunat lepäävät, ovat todellisuudessa leveää liimapalkkia, joka lovetetaan syvälle olkipaaleihin. Näin tehtynä, ikkunoiden rakenteet eivät toimi kylmäsiltoina, kuten niin yleisesti tapahtuu normaalitaloissa.
Kaikki yllämainitut liimapalkit ovat kiinnitettyinä varsinaiseen kantavaan liimapalkkiin.
Kattoikkunarakennelman ympärillä, siis katolla, istutetaan köynnöskasveja jotka lehdillään varjostavat kesällä, mutta syksyllä, lehtien pudottua, eivät haittaa valon saantia.
Kattoikkunoiden pystyseinämät kalkitaan seoksella jossa on lasimurskaa. Näin seinät saadaan ’kimmeltäviksi’, eli niiden heijastuskyky optimoidaan.
_______________________________
Meidän ’ProVillage’n kolmesta pdf-tiedostosta saat suhteellisen kattavan käsityksen projektistamme:
Perustustyöt rinteeseen rakennetussa olkipaalitalossa ovat kaiken A ja O. Kuvat ohessa antavat suuntaa siitä, miten tämä on rakennettu. Alapohjan tuuletus on hyvin tärkeää, muuten talo mätänee käsiin tai niihin tulee homevaurioita. Ihan niinkuin monet 30 - 40 vuotta sitten rakennettuihin taloihin.
Tältä talomme tulee näyttämään; etuseinä otettu selvyyden vuoksi pois:
Ilmansuunnat selviävät ylläolevasta kuvasta.
Huom! Kaikki kantavat rakenteet sekä vesikatto rakennetaan ennenkuin yhtään olkipaalia tuodaan sisälle. Tässä selostetaan asiaa ”alhaalta ylös”, jotta talon rakenne olisi helpompi ymmärtää:
- Ensin kaivetaan talon tarvitsema alue rinteeseen. Kaivetaan edelleen ’perustamonttu’, noin metrin eteläpuolella olevan tason alapuolelle.
- Monttuun ladotaan noin 40 cm kerros jalkapallon kokoisia kiviä ja hieman pienempiäkin. Tämä tehdään mahdollisimman tasaiseksi.
- Muurataan kivistä seinät kolmelle sivulle. Eteläinen sivu jää auki. Tulevien puupylväiden alustat muurataan myös. Kuvassa tätä ei näy, mutta muurin alaosassa on myös pieniä ’tunneleita’ josta ilma pääsee muurin alitse.
- Kivien päälle ladotaan lavoja, ja nämä tuetaan tarvittaessa kivillä, jotta ne pysyisivät vaaka-tasossa ja kuorma olisi mahdollisimman tasainen.
- Lavojen päälle asennetaan tervapaperi.
- Lavat ’koolataan’ toisiinsa kiinni, jotta alusta pysy hyvin paikallaan.
- Koolauksen päälle ladotaan olkipaaleja tiiviisti.
- Koolauksen väleihin tungetaan olkea sitä mukaa kun naulataan lattiaa.
Kuten aiemmin mainitsin, oikeasti tukirakenteet ja vesikatto rakennetaan ennenkuin ensimmäistäkään paalia tuodaan sisälle.
- Kaikkien tukipylväiden alla on siis kivistä murattu/valettu perusta. Asiaa täytyy ajatella niin, että rakenamme normaalin talon, joskin käytämme eristeenä olkipaalia. Olkipaali korvaa: tuulisuojalevyn, eristeen sekä muovit.
- Olkipaalit rapataan savi-hiekka-kalkkiseoksella. Tässä käytetään samanlaista hengittävää yhdistelmää, joka oli käytössä Rooman aikaan. Myös kaikessa muurauksessa käytetään kalkkia, ei sementtiä. Kalkki hengittää, betoni ei. (Rappauksesta sekä kalkkilaastista enemmän myöhemmissä osioissa).
Kuvat ovat taas Tero Syväsen tekemiä ja kiinankielinen kirjoitus tarkoittaa ”Tero Syvänen”.
Kuten aiemmin mainitsin, on muurin alle jätetty tunneleita. Myöskään lattiaa ei ole muurattu umpeen muilta kohdilta kuin missä jokin tukipylväs sijaitsee. Tämä tarkoittaa sitä, että ilma pääsee kiertämään koko alapohjan alta.
Jotta se käytänössä varmistuisi, tehdään ylöspäin menevä ”kivitunneli”. se on halkasijaltaan noin yksi metri. Tämä kivitunneli, tai kivellinen kaivo, tehdään kokonaan tai ainakin osaksi suojatun lieriömäisen pystytunnelin sisään. Paras vaihtoehto lienee betoniset yhteenliitettävät putket, jotka yhdistetään yläpäästä. Oli arkkitehdin ratkaisu/suositus mikä tahansa, rakenteelle täytyy saada vetoa, muuten ei ilma kierrä tarpeeksi tehokkaasti.
Kuvitellaan että tämän kivikaivon ympärille rakennetaan 3 metriä korkea musta lieriö. Aina kun aurinko paistaa, edes vähän, lieriön pinta lämpenee enemmän kuin ympäristö. Näin lämpenee myös lieriön sisällä oleva ilma, joka alkaa nousta ylöspäin. Lieriön pitää tietysti olla tiivis alapäästään, jotta näin syntynyt lämmin ilma imee korvausilmaa talon alta.
Lieriö tarvitsee katon, jotta vesi ja lumi ei pääse sisään. Katon ja lieriön välillä pitää olla rako, jotta lämmin ilma pääsee ulos.
Lieriöstä voidaan rakentaa, maisemallisista syistä, vaikkapa tuulimylly.
Nykyään erilaiset kosteus- radon- ja muut mittarianturat ovat suhteellisen halpoja, joten näitä laitetaan tietysti erilaisiin rakenneosiin; lattian alle, seinien ulkopuolelle sekä olkipaaleihin eri kohtiin.
Jos jokin osa olkipaalista näyttää hälyyttäviä merkkejä, on seinän avaaminen helppoa. Tukirakenteisiin ei tarvitse koskea, vaan hakataan laasti rikki, poistetaan olkipaalit, poistetaan ongelman syy(t) ja korvataan uusilla olkipaaleilla. Tätä tuskin tapahtuu, koska rakenne on oikeastaan ”hengittävä pullo” jota säilytetään kuivassa ja joka kuitenkin kestää luonnollista kosteutta.
Kaikki ’aukot’ suojataan tiheäsilmäisillä teräsverkoilla.
Kuviin ei ole piiretty kiviä jotka ladotaan muurin ulkopuolelle, mutta nämä on syytä latoa, jotta puiden juuret eivät kasvaa muuriin saakka.
Tässä kuvassa ei näy mistä korvausilma tulee. Tämä otetaan alaspäin, etelään viettävästä, niinikään kivestä rakennetusta, tunnelista.
Siitä löytyy kuva PDF-tiedostoistamme, suomeksi ja englanniksi, täältä:
Etsimme:
1) Ihmisiä joilla on ideoita, joita eivät yksin pysty toteuttamaan vaan tarvitaan verkostoa. Sellaisia ideoita jotka jollakin tavalla vastaavat johonkin seuraaviin kysymyksiin/kuvauksiin: ”Miten Robinson Crusoe homman tekisi, jos hän olisi yksin ”Romusaarella”, jossa olisi hylätty Biltema, Hong Kong tms. halpaliike täynnä ruuveja pultteja ja erilaisia Gizmoja?”
”Näin se tehtiin ennenvanhaan…”
”Olen keksinyt tee-se-itse-version…”
2) Propellihattua/-hattuja jotka kasaavat keksintöjä - protorakentajia.
Haluamme rakentaa/monipuolistaa sivustoamme edelleen, tai linkittää omat sivustomme, erilaisiin proto- & propellihattu-saitteihin.
Haluamme myös kysymyksiä ja asiallista palautetta.
Lisään tähän blogiin kuvia ja juttuja illan ja yön mittaan.
_______________________________________
Meidän muut linkit:
Provillage.wordpress.com
Sieltä voi ladata runsaasti kuvia sisältävät pdf-tiedostot, suomeksi ja englanniksi.
Myöhemmin syksyllä myös kiinaksi, venäjäksi ja arabiaksi.
_______________________________________
Edellisessä osassa vannesaha oli kuvattu selvyyden vuoksi ilman suojia. Suojat ovat välttämättömiä jo siinä vaiheessa kun laitetta testatan! Jos välttämättä haluaa nähdä mitä suojan takana tapahtuu, löytyy romiksesta varmasti piensilmäistä mutta vankkaa hitsattavaa ”verkkopeltiä”.
Suojattu vannesaha
Kun sahaus tapahtuu maassa, ei tarvitse olla huolissaan siitä, kuin iso tukki tai pelkka on kyseessä. Vertaa pikku-traktorin kokoon.
USAssa Josta kuvat, näissä itserakennetuissa on 95 % käytössä jokin polttomoottori. Tällainen ratkaisu ei ole kovin taloudellinen meidän maassamme. Sähkömoottori ei myöskään kaipaa akkuja eikä jäähdytysvesijärjestelmiä. Näinollen rakennelmat yksinkertaistuu, eikä sahan tarvitse olla mikään torni, vaan metrin korkeus riittää.
Siirrettävyys, vaikkaikin kätevää, tuo monia ongelmia ja koko laitos täytyy suunnitella sen pohjalta.
Tukin tai pelkan kiinnitystapoja on monia, ja tämä näyttää kyllä hieman työläältä.
Jäähdytysvesi tai -öljy, valuu hitaasti terälle pullosta putkea pitkin.
Edestakaiset liikkeet, ylös ja alas tai eteen ja taakse - pesukonemoottori tai vastaava riittää. Kunhan välitykset ovat oikein.
VIDEO - Tässä kaupallisessa videossa näkee:
- Terä ei jumita vaikka isoakin tukkia sahaa keskeltä halki!
- Lautoja ei tarvitse poistaa sitä mukaa kun ne on sahattu
- Tukin/pelkan kiinnityksen helppous
- Terän voitelu on periaatteessa pullo joka on ylösalaisin sekä letku.
- Sahaa eteenpäin vieminen veivaamalla on mielestäni hieman turha, mutta kysehän on myytävästä sahasta ja kaiken pitää näyttää helpolta.
Jos sahaa työntää, saa puun kovuuteen paremman tuntuman. Eli esim. koivua sahatessa voi siinä oll suuria oksia, sysipuuta. Yleensä lehtipuu, eikä toki mäntykään, ole kovin homogeenistä materiaalia.
Tukkivannesaha maksaa yleensä tuhansia euroja, jopa kymmeniä tuhansia. Tässä esittelemämme version voi kuka hyvänsä rakentaa. Tarvitaan vain alkeellisia hitsaustaitoja ja tarvikkeita joita saa ostaa romuttamolta.
Kaikki kuvat ovat Tero Syväsen tekemiä. Ne ovat ns. ’Copyleft’-kuvia, eli vapaasti käytettävissä ja julkaistavissa, seuraavan lisenssin alla:
Kaksi laseria näyttää sen että tukki ei missään vaihessa osu sahanterien sivuilla oleviin vakauttajiin/terän värinän stabilisaarttoreihin.
Tästä yläkuvasta näkyy lähinnä se, miten sahakelkkaa nostetaan ja lasketaan ketjun, hammaspyörien ja kahden hammas- /kierretangon avulla.
Kierretanko mahdollistaa portaattoman säädön. Vieressä skaalana viivotin.
Terälautasina käytetyt autonrenkaat joiden ilmanpaineella voidaan helpolla tehdä terän jännitteen hienosäätö.
Kuvassa terän, (jota kuvassa ei ole hammastettu), stabilisaattori, joka siis poistaa terän värinää, on bakeliittia tai koivuvaneria. Takana oleva vapaasti pyörivä laakeri ottaa vastaan terään kohdistuvaa työntövoimaa. Laakeri pitää terän paikallaan.
Kuvassa stabilaattorit koostuvat kumpainenkin kolmesta laakerista.
__________________________________________
Video siitä, miten tämäntyyppinen saha toimii käytänössä:
Tero Syvänen tekee 3D-kuvia ja piirroksia aiheesta yötä päivää ja minä teen laskelmia, sekä tutkin vaihtoehtoja. Sahaan tulee myös kaksi laaseria, jotka helpottavat sahaajan työtä. Sahaaja pystyy toimimaan yksin.
Muita kriteerejä ovat korkea saanto, mahdollisuus jopa 60 - 70 cm tukin sahaukseen, (suurempia tukkeja Suomesta tuskin löytyy joka päivä), sekä mahdollisimman energia-edullinen ratkaisumalli.
Olkipaalirakennus erittäin paloturvallinen ja sen eristyskyky täyttää jopa tiukimmat kv. vaatimukset.
Tässä neljännessä osassa käsittelen sen suomia muita mahdollisuuksia. Ainoa ”vaikeus” tässä rakentamisessa on, että olkipaalit pitää pitää kuivana koko varastoinnin aikana.
Porukalla on kiva rakentaa!
Menossa koulutustilaisuus. Punapaitainen kaveri on Andrew Morrison ja http://www.strawbale.com/ kouluttaja. Kuvat ovat hänen, poikkeuksena joitain Wikipedian kuvia.
Olkipaalit nostetaan paikalle ja tiivistetään tiukasti.
Tukirakenteet kuten normaalitalossa.
Jos tarvitaan kolo koolausta varten se sahataan kätevästi paaliin moottorisahalla.
Karmien ulkolaudoitus lyödään tukevasti pitkillä tapeilla tiukasti paikoilleen. Kun seinä on valmis, se ’parturoidaan’ tasaiseksi.
Esim. siimaleikkurilla tai puutarhasaksilla.
Paaleja voidaan myös käyttää rakennustelineinä.
Kuvassa tehdään taloon savi-hiekka-kalkki-rappausta.
Oikealla talo valmiina.
Rappuset ennen ja jälkeen.
Huomaa ikkuna-aukon kaarevat pinnat ja ikkunan mataluus,
joka jakaa runsaasti valoa.
Henkilökohtaisesti olen matalien ikkunoiden ja leveiden ikkunalautojen kannalla, jolloin on mahdollista laittaa ikkunaan suuriakin kukkia.
Tämä keventää sisustusta huomattavasti. Kuva vasemmalla; Olkipaalitekniikalla rakenettu yleinen kirjasto. Kuva oikealla; Huomaa että myös seinä on kaareva.
Olkipaalitekniikalla voidaan pienellä vaivalla rakentaa valoisa puolipyöreä olohuone, jossa ikkunat kiertävät huonetta 120 - 180 asteen kaaressa.
Pyöreä päätyikkuna.
Olisin kuitenkin rakentanut kartiomaisen tukirakenteen, jotta valo pääsisi paremmin sisään. Ja veistäisin lyhyen mutta paksun puisen ikkunalaudan joka olisi osa tukirakennetta.
Myös jalkalistat voidaan tehdä kaareviksi.
Olkipaalitalon suihku ja muut märkätilat tehdään kuten yleensä;
lasista ja kivestä. Tehokas tuuletus on kaiken A ja O.
Olkipaalirakentaminen on kasvanut räjähdysmäisesti ympäri maailmaa. Syynä on rakennusmateriaalin edullisuus ja se, että olkipaalitalossa jossa normaalit tukirakenteet, savirapatut olkipaalit korvaavat paljon muita materiaaleja; tiili- tai puuverhouksen, tuulisuojalevyt, eristeet, muovit sekä sisustuslevyt.
Suuriakin taloja, jopa tuhansien neliöiden näyttelyhalleja rakennataan olkipaaleja käyttäen.
___________________________
’ProVillage’n kolmesta pdf-tiedostosta saat suhteellisen kattavan käsityksen projektistamme:
Lataaminen kestää jonkin aikaa, koska tiedostoissa on noin 130 kuvaa.
___________________________
Tässä on uudistettu vanha maatalousrakennus studioksi: Vanhat seinät on purettu ja korvattu olkipaaleilla johon on muotoiltu uudet tukirakenteet suurille ikkunoille. Tämän jälkeen seinät on rapattu savi-hiekka-sidosaineella ja maalattu kaikki vaaleaksi paitsi lautalattia.
Talojen tukirakenteet on tehty niinkuin yleensäkin tehdään taloa rakentaessa.
Ikkunapenkit sekä ikkunoiden karmit liitetään tukevasti tukirakenteisiin. Tämän yhteydessä olkipaalipaketit tiivistetään ja ’parturoidaan’ tasaiseksi.
____________________________________________
Olkipaalirakenteen eristyskyky
Suomen lämmöneristysvaatimukset kiristyvät huomattavasti vuonna 2010.
”Lämmönläpäisykerroin on Suomen rakentamismääräyskokoelmassa osassa C3 määritetty u-arvo (aikaisemmin k-arvo). —– Lämmönläpäisykertoimen tarkoituksena on kuvata rakennuksen eri rakennusosien lämmöneristyskykyä. Mitä pienempi U-arvo, sitä parempi lämmöneristys.
SI-järjestelmän mukaisesti lämmönläpäisykertoimen yksikkö on wattia kelviniä ja neliömetriä kohti eli W/(K•m²).”
PASSIIVITALO:
”Passiivitalo on rakennus, jonka lämmitysnergian kulutus on tavanomaista pienempi.
Kaikki tai lähes kaikki tarvittava lämpöenergia saadaan aikaan aurinkoenergiaa sekä rakennuksen käytön aiheuttamaa lämpöä hyödyntämällä.
Passiivitalossa ei ole varsinaista lämmitysjärjestelmää.
Rakennuksen vaipan on oltava hyvin eristetty ja tiivis.”
Nythän on niin, että jos mineraalivillaa myös laitettaisiin seinään 45 cm, niin sekin varmasti alittaisi passiivitalon vaatimukset. Mutta se tulisi hyvin kalliiksi.
Niinpä voidaan todeta, että reaalimaailmassa olkipaali on
paras ja edullisin eriste, alittaen reippaasti myös tulevat kiristyneet normit.
Tavoitteena on rakentaa EU-normien ja säädösten sekä ennenkaikkea Suomen lainsäädännön mukainen talo, joka ei maksa enempää kuin 10.000 €. Materiaaleina käytetään kiveä, harvennuspuuta, olkipaaleja, kierrätysmateriaaleja, savea ja hiekkaa.
Laskelmaan ei kuulu
tontin hinta
tie perille
kuljetukset eli raaka-aineiden tuominen tontille (vaihtelee kovasti tapauskohtaisesti)
sähkön ja netin tuominen talolle
työkoneiden ja -laitteiden mahdollinen rakentaminen
eri paikkakunnilla vaadittavat erilaiset tarkastus- yms. maksut (vaihtelee huomattavasti).
Kuva: Tero Syvänen
Laskelmaan kuuluu:
70 neliöä lämmintä tilaa
50 neliöä katettua kylmätilaa
vesi sisään ja ulos,
mustan sekä harmaanveden puhdistus
kompostoiva toiletti
Sähköasennus, koostuen lähinnä valtavasta määrästä pistorasioita sekä valopisteistä
Lämmitys- ja tuuletusjärjestelmästä
[Katon vesieristykselle on budjetoitu n. 1000 €, mutta tämä on hieman epävarma tieto.]
Ovet ja ikkunat
Keittiön vaatimat fasiliteetit
Suihku
Lattiat
Maalit ja muut sisustukseen tarvittava
Valtavasti työtä
_______________________________
Meidän ’ProVillage’n kolmesta pdf-tiedostosta saat suhteellisen kattavan käsityksen projektistamme:
