Alunperin tämä idea käsityöläisten keskittämisestä yhteen paikkaan, sai alkunsa Turuus’, mutta asia raukesi, kun silloinen Turun kaupungin Matkailutoimisto ei ollut asiasta kiinnostunut. Elettiin vuotta 1989.
Vuonna 2003 muutin Paraisille, ja kun luin lehdestä, muistaakseni seuraavana vuonna, että paikalliset keskustan yrittäjillä ei mene niin hyvin kuin pitäisi. Syynä ei ollut turistien vähyys, vaan siinä, etteivät poikenneet kaupungin ostoskadulle. Ideoin siitä tällaisen ”piikkimaton” matkailijoita silmällä pitäen, kaupungin omistamalle tontille. Tämä ei sytyttänyt.
Venäjällä asuessani, ennenkuin muutin Paraisille, ideoin nettipohjaisen kieltenopiskelujärjestelmän kehittämistä. Esittelin asian täällä Paraisilla, mutta eio oikein ottanut tuulta. Soitin opetusministeriöön, jossa asiasta kiinnostuttiin, mutta pyydettiin olemaan yhteydessä Opetushallitukseen. Sain audienssin Opetushallituksessa vajaan vuoden päästä ja minulle selvisi aika pian että varsinainen päättäjä oli ’pihalla kuin lumiukko’. Hänen alaisensa yritti kertoa, että asiassa on itua, mutta ”Päättäjä-rouva” oli eri mieltä. Tähän kieltenopetusohjelmaan, jonka kehittelin yhteistyössä Tero Syväsen kanssa, voi tutustua osoitteesta
http://lingvox.com/
Ohje:
Menet ylläolevalle sivulle ja klikkaat kuvaa ja kovaäänisestä kuulet sanat ja lauseet lausuttuna. Nämä neljä testisivua olivat esillä kun esittelin maahanmuuttajakoulutukseen sopivaa materiaalia (typistetysti tosin).
Voi kestää viitisen sekunttia ennenkuin sinun oma ”player”-ohjelma ja Lingvoxin sivu löytävät toisensa, mutta sen jälkeen homma toimii.
Tähän kuuluu myöskin toinen kieltenopetukseen liittyvä juttu; ”Kuinka opin 100 uutta sanaa ja lyhyttä lausetta päivässä”:
Näitä ohjelmia voidaan tehdä siten että kuka tahansa voi olla mukana tekemässä.
En nyt kuitenkaan ryhdy selvittämään tässä tarkemmin näitä asioita.
_________________________________
Ennen Venäjälle muuttoa, asuin Pohjois-Karjalassa ja olin nähnyt kuinka hankalaa sinne on pystyttää toimivaa yritystä, riippuen monesta seikasta, joita en kuitenkaan lähde tässä erittelemään.
Kokonaisuutena ottaen, olen tullut siihen tulokseen, että ruuhka-Suomessa kaikki ”on liian helppoa”, eli ei tänne tarvita mitään uutta, jos se vaatii paljon virkamiehiltä. esimerkiksi paneutumista ja itsensä likoon pistämistä. Näin on, koska raha liikkuu muutenkin ja käy pyydykseen.
Siksi olin hyvin iloinen siitä, että Riikka Söyring otti yhteyttä ja rupesi kertomaan Heinäveden tilanteesta. Itä-Suomessa ollaan aidosti huolissaan maaltapaosta, nuorten muuttaessa kaupunkeihin.
Itä-Suomen, ja varsinkin Heinäveden puolesta puhuvat seuraavat asiat:
1. Siellä ollaan tosissaan, eli ymmärtävät mihin ollaan menossa kun maatalous edelleen näivettyy joutuessaan kilpailemaan Keski- ja Etelä-Euroopan kanssa.
2. Kun katsoo ikkunasta ulos Heinävedellä näkyy samaan aikaan sekä leipä että realiteetit. Siellä eletään siis todellisuudessa eikä huubailla missään lööppijulkisuudessa.
3. Heinävedellä on asukasmääräänsä nähden erittäin vireä kulttuurikeskittymä. Sopisi mille tahansa kaupungille malliksi.
4. Siellä on paljon nähtävyyksiä ja meidän kannalta kaikkein tärkein: siellä on lähes rajattomasti majoituskapasiteettia. Pelkästään Uudessa Valamossa on yli 300 vuodepaikkaa.
5. Käsityöläiskulttuuri on hyvin elävää Itä-Suomessa. (Esim. Turussa se on museoitu.)
6. Vahvat ympärivuotisen matkailun mahdollisuudet on jo rakennettu alueelle.
7. Aika hauskana ja positiivisena piirtenä oli minun mielestäni se, että kuntalaiset tuntuivat ymmärtävän, että Heinäveden kunnan metsät olivat ”heidän metsiä”, siis kuntalaisten metsiä. Siis ymmärsivät, että he yhdessä sekä omistavat nämä ja ovat niistä vastuussa. Sellaisella kaupungilla kuin Tampere, valtaosa on metsää, mutta montako tamperelaista tietää mitkä ovat ’heidän yhteisomistusmetsät’ tai edes ymmärtävät asian niin?
____________________________
Vastaavia Käsityöläiskyliä, muulla kulttuurilla työstettynä, tottakai, mahtuisi montakin Suomen eri osiin. Toivoisimmekin, että myös joku muu ottaisi asiakseen luoda tällaisen ja että voisimmme tehdä pitkäaikaista yhteistyötä tässä asiassa.
Myös Satumetsiä voisi olla lapsille joka kaupungin ulkopuolella, lasten/kokoperheen luontopolkuja jne.
Meillä tämä kokonaisuus tulee myöskin toimimaan oppilaitoksena. ’Opimme yhdessä tekemällä’-kursseja, käsityöläisten kursseja sekä kaikkea mitä liittyy puun käyttöön raaka-aineena. Mitä ihmiset sitten haluavatkaan oppia.
Tietokonejuttuja meillä tulee olemaan paljon. Nimenomaan ”Opimme yhdessä”-periaatteella.
____________________________
Tätä käsityöläiskylää voisi kehittää moneen suuntaan. Teimme Heinäveden tilanteesta SWOT-analyysin ja tulimme siihen tulokseen että parasta olisi tehdä suunnitelma, joka varmasti muuttuu ajan myötä, mutta jonka pääkohdat:
Tiedotus suunnitelmastamme koko kunnan alueella. Vapaaehtoisten etsiskelyä myös kunnan ulkopuolelta.
Rakentaa ensin lapsiperheille Satumetsä ja siihen liittyvät fasiliteetit (lettukahvio yms.). Muut metsätyöt - metsätyökoulutusta.
Selvennykseksi: Olemme pyytäneet kunnalta metsää harvennettavaksi kunnan määräysten mukaan. Meillä olisi kuitenkin käyttöoikeus sen sopimuksen rajoissa mitä sovitaan. Kunta omistaisi ja hallitsisi metsää edelleen.
Kouluttaa työttömiä eri tehtäviin.
Luoda yhdessä matkailuyrittäjien kanssa erilaisia paketteja. Lähinnä nettiin. En mene tässä syvemmälle siihen miten sivustojen markkinointi tapahtuisi.
Rakentamiskoulutusta rakentamisen ohella, osuuskunnan perustaminen ja myöhemmin näiden ”uusiotalojen/osapakettien” myyntiä. [Olkipaalirakentaminen vaatii oman koulutuksen].
Julkaista koko ajan netissä: mitä tehdään - ketkä tekevät - mitä tarvitaan jne.
”Linnunpönttökamera” 7/24 josta asiat selviää.
_______________________________
Meidän ’ProVillage’n kolmesta pdf-tiedostosta saat suhteellisen kattavan käsityksen projektistamme:
Edellisessä blogissa keskusteltiin eagelsflysingly’n ideasta valtamerikonttien käyttämisestä talorunkona. Tässä hieman kuvia, eli taiteilijan näkemys asiasta. Blogissa Upphew toi keskusteluun myös käsityöläistalon valtavat kattoikkunat, niiden U-arvot ja miten me saamme ne hyväksyttyä. Tämä on blogin varsinainen aihe, eli kommentoimatta kontteja sen enempää, vaikkakin idea kannattaa pitää mielessä.
Konttipiirrosten alkuperä on SketchUp ilmaisohjelman ”varastosta” ja Tero Syväsen muokkaamia. Muut kuvat, kuten aina, ovat Tero Syväsen taidetta alusta loppuun.
Konttihotelli
_______________________________
Ikkunat jätteenä
Eaglesflysingly toi myös esiin sen, miten paljon ikkunoita viedään kaatopaikalle.
Yllä osa Paraisten terveyskeskuksen entisistä ikkunoista. Huomaa että kaikissa on myös säleverhot. Olisin pystynyt korjaamaan ne muutamat ikkunat, joissa vikaa ilmeni, parissa päivässä. Kittausta ja maalausta. Yksi lista olisi pitänyt uusia.
Rikas kaupunkimme joka ’säästää’ saman talon vanhustenhuollossa, vei kaikki 3-lasi-ikkunat kaatopaikalle.
Tilalle asennettiin huonommat ikkunat joissa liitokset ovat L-puskusaumoja, ei sormiliitoksia.
_______________________________
Kattoikkunan alle laitamme vaakaikkunoita kolmessa kerroksessa, eli kattoikkunasta tulee kaikenkaikkiaan 4-lasinen.
Tilaa ikkunoille on runsaasti, koska katon yläosan ja sisäkaton välinen ero, eli katon paksuus, on noin 70 cm.
Vaakaikkunoiden väliin tulee normalisti käytettävät kumiset tiivistyslistat, joita ei ole piirretty näihin periaatekuviin.
Piirroksissa ei katon paksuutta näy, vaan se on talopiirrosten ’kevennysten’ vuoksi jätetty piirtämättä.
Ylläolevassa piirroksessa on piirrettynä vain yksi ”kerros” vaakalasia.
Erityisesti huomattava:
Jokainen vaakakoolaus, jonka päällä ikkunat lepäävät, ovat todellisuudessa leveää liimapalkkia, joka lovetetaan syvälle olkipaaleihin. Näin tehtynä, ikkunoiden rakenteet eivät toimi kylmäsiltoina, kuten niin yleisesti tapahtuu normaalitaloissa.
Kaikki yllämainitut liimapalkit ovat kiinnitettyinä varsinaiseen kantavaan liimapalkkiin.
Kattoikkunarakennelman ympärillä, siis katolla, istutetaan köynnöskasveja jotka lehdillään varjostavat kesällä, mutta syksyllä, lehtien pudottua, eivät haittaa valon saantia.
Kattoikkunoiden pystyseinämät kalkitaan seoksella jossa on lasimurskaa. Näin seinät saadaan ’kimmeltäviksi’, eli niiden heijastuskyky optimoidaan.
_______________________________
Meidän ’ProVillage’n kolmesta pdf-tiedostosta saat suhteellisen kattavan käsityksen projektistamme:
Kaverini Tero renderoi hänen 3D-juttujaan tuossa menneellä viikolla. Kysyin kenelle hän sitä tekee? ja minulla oli itselläni oli Hemmon sivu auki, koska olin lukenut ääneen Terolle jonkun Hemmon hauskan kommentin. (Mulla on kämppä täynnä tietokoneita ja jos meille tulee kylään, on paras istutua jonkun ääreen, muuten voi aika tulla pitkäksi).
Tero vastasi: ”Vaikka sille Hemmolle!”.
No sitten se lähettiin Hemmolle.
Näitä voi muutkin pykätä itselleen. Kyseessä on oikeesti poljettava yleiskone, mutta minulla ei nyt ole jatkoja, siis lisävarustuksia antaa tähän. Ja Tero renderoi nyt sitä edullista tukkivannesahaa, niin en nyt viitsi taiteiljaa häiritä.
Taiteesta puheen ollen, täältä voi katsoa R&R-kisuvideota jonka tein mun naisopelle:
Olkipaalirakennus erittäin paloturvallinen ja sen eristyskyky täyttää jopa tiukimmat kv. vaatimukset.
Tässä neljännessä osassa käsittelen sen suomia muita mahdollisuuksia. Ainoa ”vaikeus” tässä rakentamisessa on, että olkipaalit pitää pitää kuivana koko varastoinnin aikana.
Porukalla on kiva rakentaa!
Menossa koulutustilaisuus. Punapaitainen kaveri on Andrew Morrison ja http://www.strawbale.com/ kouluttaja. Kuvat ovat hänen, poikkeuksena joitain Wikipedian kuvia.
Olkipaalit nostetaan paikalle ja tiivistetään tiukasti.
Tukirakenteet kuten normaalitalossa.
Jos tarvitaan kolo koolausta varten se sahataan kätevästi paaliin moottorisahalla.
Karmien ulkolaudoitus lyödään tukevasti pitkillä tapeilla tiukasti paikoilleen. Kun seinä on valmis, se ’parturoidaan’ tasaiseksi.
Esim. siimaleikkurilla tai puutarhasaksilla.
Paaleja voidaan myös käyttää rakennustelineinä.
Kuvassa tehdään taloon savi-hiekka-kalkki-rappausta.
Oikealla talo valmiina.
Rappuset ennen ja jälkeen.
Huomaa ikkuna-aukon kaarevat pinnat ja ikkunan mataluus,
joka jakaa runsaasti valoa.
Henkilökohtaisesti olen matalien ikkunoiden ja leveiden ikkunalautojen kannalla, jolloin on mahdollista laittaa ikkunaan suuriakin kukkia.
Tämä keventää sisustusta huomattavasti. Kuva vasemmalla; Olkipaalitekniikalla rakenettu yleinen kirjasto. Kuva oikealla; Huomaa että myös seinä on kaareva.
Olkipaalitekniikalla voidaan pienellä vaivalla rakentaa valoisa puolipyöreä olohuone, jossa ikkunat kiertävät huonetta 120 - 180 asteen kaaressa.
Pyöreä päätyikkuna.
Olisin kuitenkin rakentanut kartiomaisen tukirakenteen, jotta valo pääsisi paremmin sisään. Ja veistäisin lyhyen mutta paksun puisen ikkunalaudan joka olisi osa tukirakennetta.
Myös jalkalistat voidaan tehdä kaareviksi.
Olkipaalitalon suihku ja muut märkätilat tehdään kuten yleensä;
lasista ja kivestä. Tehokas tuuletus on kaiken A ja O.
