Olen joskus vuosi sitten julkaissut kuvia Simon Dale’n luonnon materiaaleista rakennetusta talosta. Talon rakennuskustannukset olivat vain 5.000 euroa!
Sittemin hän myi talonsa ja perusti hankkeen, jossa rakennetaan kokonainen kylä vastaavia taloja.
Parisen viikkoa sitten tietoomme tuli että Simon Dale ryhmänsä kanssa
on saanut rakennusluvan Lammas-projektilleen Pembrokeshiressa, Länsi-Walesissä.
Talossa on iso huone, taustalla keittiö sekä ylätasanne jossa makuuhuone. Makuuhuoneesta pääsee aamukahville suoraan ”yläpihalle”.
Pikku-hobbiitti kuvassa vasemmalla, alhaalla.
Rakennukset tulevat olemaan maakattoisia, olkipaaleilla eristettyjä ja
pyöröpuusta, kuten heidän internet-sivuilla esitetyt
hobbitti-rakennukset (http://www.simondale.net/house/index.htm )
He myös työskentelevät maalla luodakseen mikro-ilmastoisen
permakulttuurin ja metsä-puutarhoja.
Ja jottei tässä olisi vielä kaikki, heillä on myös mahdollisuus nähdä
ja ottaa osaa Britannian kenties ensimmäiseen valtuutettuun eko-kylän
rakentamiseen.
____________________________________________
Meidän vastaavassa projektissa huoneita on useampia, rakenne on erilainen, kiveä käytetään enemmän jne.
Tähtäämme siihen, että itse talon rakennuskustannukset pysyvät alle 10.000 euron. (Katso ensimmäisiä blogeja jossa asia selitetään juurtajaksain.)
Periaatteeliset kuvat meidän talomallista.
Käsityöläiskylän taloista tehdään toki erilaisia, mutta tästä aloitetaan.
Edellisessä blogissa keskusteltiin eagelsflysingly’n ideasta valtamerikonttien käyttämisestä talorunkona. Tässä hieman kuvia, eli taiteilijan näkemys asiasta. Blogissa Upphew toi keskusteluun myös käsityöläistalon valtavat kattoikkunat, niiden U-arvot ja miten me saamme ne hyväksyttyä. Tämä on blogin varsinainen aihe, eli kommentoimatta kontteja sen enempää, vaikkakin idea kannattaa pitää mielessä.
Konttipiirrosten alkuperä on SketchUp ilmaisohjelman ”varastosta” ja Tero Syväsen muokkaamia. Muut kuvat, kuten aina, ovat Tero Syväsen taidetta alusta loppuun.
Konttihotelli
_______________________________
Ikkunat jätteenä
Eaglesflysingly toi myös esiin sen, miten paljon ikkunoita viedään kaatopaikalle.
Yllä osa Paraisten terveyskeskuksen entisistä ikkunoista. Huomaa että kaikissa on myös säleverhot. Olisin pystynyt korjaamaan ne muutamat ikkunat, joissa vikaa ilmeni, parissa päivässä. Kittausta ja maalausta. Yksi lista olisi pitänyt uusia.
Rikas kaupunkimme joka ’säästää’ saman talon vanhustenhuollossa, vei kaikki 3-lasi-ikkunat kaatopaikalle.
Tilalle asennettiin huonommat ikkunat joissa liitokset ovat L-puskusaumoja, ei sormiliitoksia.
_______________________________
Kattoikkunan alle laitamme vaakaikkunoita kolmessa kerroksessa, eli kattoikkunasta tulee kaikenkaikkiaan 4-lasinen.
Tilaa ikkunoille on runsaasti, koska katon yläosan ja sisäkaton välinen ero, eli katon paksuus, on noin 70 cm.
Vaakaikkunoiden väliin tulee normalisti käytettävät kumiset tiivistyslistat, joita ei ole piirretty näihin periaatekuviin.
Piirroksissa ei katon paksuutta näy, vaan se on talopiirrosten ’kevennysten’ vuoksi jätetty piirtämättä.
Ylläolevassa piirroksessa on piirrettynä vain yksi ”kerros” vaakalasia.
Erityisesti huomattava:
Jokainen vaakakoolaus, jonka päällä ikkunat lepäävät, ovat todellisuudessa leveää liimapalkkia, joka lovetetaan syvälle olkipaaleihin. Näin tehtynä, ikkunoiden rakenteet eivät toimi kylmäsiltoina, kuten niin yleisesti tapahtuu normaalitaloissa.
Kaikki yllämainitut liimapalkit ovat kiinnitettyinä varsinaiseen kantavaan liimapalkkiin.
Kattoikkunarakennelman ympärillä, siis katolla, istutetaan köynnöskasveja jotka lehdillään varjostavat kesällä, mutta syksyllä, lehtien pudottua, eivät haittaa valon saantia.
Kattoikkunoiden pystyseinämät kalkitaan seoksella jossa on lasimurskaa. Näin seinät saadaan ’kimmeltäviksi’, eli niiden heijastuskyky optimoidaan.
_______________________________
Meidän ’ProVillage’n kolmesta pdf-tiedostosta saat suhteellisen kattavan käsityksen projektistamme:
Perustustyöt rinteeseen rakennetussa olkipaalitalossa ovat kaiken A ja O. Kuvat ohessa antavat suuntaa siitä, miten tämä on rakennettu. Alapohjan tuuletus on hyvin tärkeää, muuten talo mätänee käsiin tai niihin tulee homevaurioita. Ihan niinkuin monet 30 - 40 vuotta sitten rakennettuihin taloihin.
Tältä talomme tulee näyttämään; etuseinä otettu selvyyden vuoksi pois:
Ilmansuunnat selviävät ylläolevasta kuvasta.
Huom! Kaikki kantavat rakenteet sekä vesikatto rakennetaan ennenkuin yhtään olkipaalia tuodaan sisälle. Tässä selostetaan asiaa ”alhaalta ylös”, jotta talon rakenne olisi helpompi ymmärtää:
- Ensin kaivetaan talon tarvitsema alue rinteeseen. Kaivetaan edelleen ’perustamonttu’, noin metrin eteläpuolella olevan tason alapuolelle.
- Monttuun ladotaan noin 40 cm kerros jalkapallon kokoisia kiviä ja hieman pienempiäkin. Tämä tehdään mahdollisimman tasaiseksi.
- Muurataan kivistä seinät kolmelle sivulle. Eteläinen sivu jää auki. Tulevien puupylväiden alustat muurataan myös. Kuvassa tätä ei näy, mutta muurin alaosassa on myös pieniä ’tunneleita’ josta ilma pääsee muurin alitse.
- Kivien päälle ladotaan lavoja, ja nämä tuetaan tarvittaessa kivillä, jotta ne pysyisivät vaaka-tasossa ja kuorma olisi mahdollisimman tasainen.
- Lavojen päälle asennetaan tervapaperi.
- Lavat ’koolataan’ toisiinsa kiinni, jotta alusta pysy hyvin paikallaan.
- Koolauksen päälle ladotaan olkipaaleja tiiviisti.
- Koolauksen väleihin tungetaan olkea sitä mukaa kun naulataan lattiaa.
Kuten aiemmin mainitsin, oikeasti tukirakenteet ja vesikatto rakennetaan ennenkuin ensimmäistäkään paalia tuodaan sisälle.
- Kaikkien tukipylväiden alla on siis kivistä murattu/valettu perusta. Asiaa täytyy ajatella niin, että rakenamme normaalin talon, joskin käytämme eristeenä olkipaalia. Olkipaali korvaa: tuulisuojalevyn, eristeen sekä muovit.
- Olkipaalit rapataan savi-hiekka-kalkkiseoksella. Tässä käytetään samanlaista hengittävää yhdistelmää, joka oli käytössä Rooman aikaan. Myös kaikessa muurauksessa käytetään kalkkia, ei sementtiä. Kalkki hengittää, betoni ei. (Rappauksesta sekä kalkkilaastista enemmän myöhemmissä osioissa).
Kuvat ovat taas Tero Syväsen tekemiä ja kiinankielinen kirjoitus tarkoittaa ”Tero Syvänen”.
Kuten aiemmin mainitsin, on muurin alle jätetty tunneleita. Myöskään lattiaa ei ole muurattu umpeen muilta kohdilta kuin missä jokin tukipylväs sijaitsee. Tämä tarkoittaa sitä, että ilma pääsee kiertämään koko alapohjan alta.
Jotta se käytänössä varmistuisi, tehdään ylöspäin menevä ”kivitunneli”. se on halkasijaltaan noin yksi metri. Tämä kivitunneli, tai kivellinen kaivo, tehdään kokonaan tai ainakin osaksi suojatun lieriömäisen pystytunnelin sisään. Paras vaihtoehto lienee betoniset yhteenliitettävät putket, jotka yhdistetään yläpäästä. Oli arkkitehdin ratkaisu/suositus mikä tahansa, rakenteelle täytyy saada vetoa, muuten ei ilma kierrä tarpeeksi tehokkaasti.
Kuvitellaan että tämän kivikaivon ympärille rakennetaan 3 metriä korkea musta lieriö. Aina kun aurinko paistaa, edes vähän, lieriön pinta lämpenee enemmän kuin ympäristö. Näin lämpenee myös lieriön sisällä oleva ilma, joka alkaa nousta ylöspäin. Lieriön pitää tietysti olla tiivis alapäästään, jotta näin syntynyt lämmin ilma imee korvausilmaa talon alta.
Lieriö tarvitsee katon, jotta vesi ja lumi ei pääse sisään. Katon ja lieriön välillä pitää olla rako, jotta lämmin ilma pääsee ulos.
Lieriöstä voidaan rakentaa, maisemallisista syistä, vaikkapa tuulimylly.
Nykyään erilaiset kosteus- radon- ja muut mittarianturat ovat suhteellisen halpoja, joten näitä laitetaan tietysti erilaisiin rakenneosiin; lattian alle, seinien ulkopuolelle sekä olkipaaleihin eri kohtiin.
Jos jokin osa olkipaalista näyttää hälyyttäviä merkkejä, on seinän avaaminen helppoa. Tukirakenteisiin ei tarvitse koskea, vaan hakataan laasti rikki, poistetaan olkipaalit, poistetaan ongelman syy(t) ja korvataan uusilla olkipaaleilla. Tätä tuskin tapahtuu, koska rakenne on oikeastaan ”hengittävä pullo” jota säilytetään kuivassa ja joka kuitenkin kestää luonnollista kosteutta.
Kaikki ’aukot’ suojataan tiheäsilmäisillä teräsverkoilla.
Kuviin ei ole piiretty kiviä jotka ladotaan muurin ulkopuolelle, mutta nämä on syytä latoa, jotta puiden juuret eivät kasvaa muuriin saakka.
Tässä kuvassa ei näy mistä korvausilma tulee. Tämä otetaan alaspäin, etelään viettävästä, niinikään kivestä rakennetusta, tunnelista.
Siitä löytyy kuva PDF-tiedostoistamme, suomeksi ja englanniksi, täältä:
Olkipaalirakennus erittäin paloturvallinen ja sen eristyskyky täyttää jopa tiukimmat kv. vaatimukset.
Tässä neljännessä osassa käsittelen sen suomia muita mahdollisuuksia. Ainoa ”vaikeus” tässä rakentamisessa on, että olkipaalit pitää pitää kuivana koko varastoinnin aikana.
Porukalla on kiva rakentaa!
Menossa koulutustilaisuus. Punapaitainen kaveri on Andrew Morrison ja http://www.strawbale.com/ kouluttaja. Kuvat ovat hänen, poikkeuksena joitain Wikipedian kuvia.
Olkipaalit nostetaan paikalle ja tiivistetään tiukasti.
Tukirakenteet kuten normaalitalossa.
Jos tarvitaan kolo koolausta varten se sahataan kätevästi paaliin moottorisahalla.
Karmien ulkolaudoitus lyödään tukevasti pitkillä tapeilla tiukasti paikoilleen. Kun seinä on valmis, se ’parturoidaan’ tasaiseksi.
Esim. siimaleikkurilla tai puutarhasaksilla.
Paaleja voidaan myös käyttää rakennustelineinä.
Kuvassa tehdään taloon savi-hiekka-kalkki-rappausta.
Oikealla talo valmiina.
Rappuset ennen ja jälkeen.
Huomaa ikkuna-aukon kaarevat pinnat ja ikkunan mataluus,
joka jakaa runsaasti valoa.
Henkilökohtaisesti olen matalien ikkunoiden ja leveiden ikkunalautojen kannalla, jolloin on mahdollista laittaa ikkunaan suuriakin kukkia.
Tämä keventää sisustusta huomattavasti. Kuva vasemmalla; Olkipaalitekniikalla rakenettu yleinen kirjasto. Kuva oikealla; Huomaa että myös seinä on kaareva.
Olkipaalitekniikalla voidaan pienellä vaivalla rakentaa valoisa puolipyöreä olohuone, jossa ikkunat kiertävät huonetta 120 - 180 asteen kaaressa.
Pyöreä päätyikkuna.
Olisin kuitenkin rakentanut kartiomaisen tukirakenteen, jotta valo pääsisi paremmin sisään. Ja veistäisin lyhyen mutta paksun puisen ikkunalaudan joka olisi osa tukirakennetta.
Myös jalkalistat voidaan tehdä kaareviksi.
Olkipaalitalon suihku ja muut märkätilat tehdään kuten yleensä;
lasista ja kivestä. Tehokas tuuletus on kaiken A ja O.
Olkipaalirakentaminen on kasvanut räjähdysmäisesti ympäri maailmaa. Syynä on rakennusmateriaalin edullisuus ja se, että olkipaalitalossa jossa normaalit tukirakenteet, savirapatut olkipaalit korvaavat paljon muita materiaaleja; tiili- tai puuverhouksen, tuulisuojalevyt, eristeet, muovit sekä sisustuslevyt.
Suuriakin taloja, jopa tuhansien neliöiden näyttelyhalleja rakennataan olkipaaleja käyttäen.
___________________________
’ProVillage’n kolmesta pdf-tiedostosta saat suhteellisen kattavan käsityksen projektistamme:
Lataaminen kestää jonkin aikaa, koska tiedostoissa on noin 130 kuvaa.
___________________________
Tässä on uudistettu vanha maatalousrakennus studioksi: Vanhat seinät on purettu ja korvattu olkipaaleilla johon on muotoiltu uudet tukirakenteet suurille ikkunoille. Tämän jälkeen seinät on rapattu savi-hiekka-sidosaineella ja maalattu kaikki vaaleaksi paitsi lautalattia.
Talojen tukirakenteet on tehty niinkuin yleensäkin tehdään taloa rakentaessa.
Ikkunapenkit sekä ikkunoiden karmit liitetään tukevasti tukirakenteisiin. Tämän yhteydessä olkipaalipaketit tiivistetään ja ’parturoidaan’ tasaiseksi.
____________________________________________
Olkipaalirakenteen eristyskyky
Suomen lämmöneristysvaatimukset kiristyvät huomattavasti vuonna 2010.
”Lämmönläpäisykerroin on Suomen rakentamismääräyskokoelmassa osassa C3 määritetty u-arvo (aikaisemmin k-arvo). —– Lämmönläpäisykertoimen tarkoituksena on kuvata rakennuksen eri rakennusosien lämmöneristyskykyä. Mitä pienempi U-arvo, sitä parempi lämmöneristys.
SI-järjestelmän mukaisesti lämmönläpäisykertoimen yksikkö on wattia kelviniä ja neliömetriä kohti eli W/(K•m²).”
PASSIIVITALO:
”Passiivitalo on rakennus, jonka lämmitysnergian kulutus on tavanomaista pienempi.
Kaikki tai lähes kaikki tarvittava lämpöenergia saadaan aikaan aurinkoenergiaa sekä rakennuksen käytön aiheuttamaa lämpöä hyödyntämällä.
Passiivitalossa ei ole varsinaista lämmitysjärjestelmää.
Rakennuksen vaipan on oltava hyvin eristetty ja tiivis.”
Nythän on niin, että jos mineraalivillaa myös laitettaisiin seinään 45 cm, niin sekin varmasti alittaisi passiivitalon vaatimukset. Mutta se tulisi hyvin kalliiksi.
Niinpä voidaan todeta, että reaalimaailmassa olkipaali on
paras ja edullisin eriste, alittaen reippaasti myös tulevat kiristyneet normit.
Tavoitteena on rakentaa EU-normien ja säädösten sekä ennenkaikkea Suomen lainsäädännön mukainen talo, joka ei maksa enempää kuin 10.000 €. Materiaaleina käytetään kiveä, harvennuspuuta, olkipaaleja, kierrätysmateriaaleja, savea ja hiekkaa.
Laskelmaan ei kuulu
tontin hinta
tie perille
kuljetukset eli raaka-aineiden tuominen tontille (vaihtelee kovasti tapauskohtaisesti)
sähkön ja netin tuominen talolle
työkoneiden ja -laitteiden mahdollinen rakentaminen
eri paikkakunnilla vaadittavat erilaiset tarkastus- yms. maksut (vaihtelee huomattavasti).
Kuva: Tero Syvänen
Laskelmaan kuuluu:
70 neliöä lämmintä tilaa
50 neliöä katettua kylmätilaa
vesi sisään ja ulos,
mustan sekä harmaanveden puhdistus
kompostoiva toiletti
Sähköasennus, koostuen lähinnä valtavasta määrästä pistorasioita sekä valopisteistä
Lämmitys- ja tuuletusjärjestelmästä
[Katon vesieristykselle on budjetoitu n. 1000 €, mutta tämä on hieman epävarma tieto.]
Ovet ja ikkunat
Keittiön vaatimat fasiliteetit
Suihku
Lattiat
Maalit ja muut sisustukseen tarvittava
Valtavasti työtä
_______________________________
Meidän ’ProVillage’n kolmesta pdf-tiedostosta saat suhteellisen kattavan käsityksen projektistamme:
