Walesissa rakennettavan ekokylän ja meidän Käsityöläiskylän välillä tulee olemaan joitakin eroavaisuuksia. Käsityöläiskylässä:
Talon kantavat rakenteet tulevat olemaan perinteisemmät, eli rakennamme siten, että talolle saadaan rakennusluvat kaikkialle EUssa.
Talojen asukkaat koostuvat käsityöläisistä ja matkailuelinkeino on määräävä tekijä, ei niinkään viljely ja omavaraisuus tämän suhteen.
Ankara talvi otetaan kaikessa huomioon.
Esimerkiksi katokset etelään rakennetaan siten, että talvella kun aurinko on kovin matalalla, auringonvalo pääsee kuitenkin huoneisiin. Toisaalta yöllä kun ulkona on pimeä, ikkunoista tuleva valo valaisee sisääntulon suuntaan. Kun taloja on rivissä kylän päätien molemmin puolin, tarvitaan vain muutamia ulkovaloja.
Kun lumi peittää maan, lisääntyy valo ja sen heijastukset huomattavasti.
Talot rakennetaan kuitenkin pitkälle samannäköisiksi kuin Simon Dale’n rakentamat talot, eli käytetään luonnonmateriaaleja ja ulkonäköön kiinnitetään paljon huomiota.
Alla kuvia Simon Dale’n talosta:
Ikkunat rakennetaan suhteellisen isoiksi.
Katton räystäitä pidentämällä saadaan huomattavasti lisää kylmää käyttötilaa.
Työskentely- ja opiskelukatoksia rakennetaan kylään useampia.
Töitä on paljon ja paljon käsiä tarvitaan.
Henry
_______________________________
Meidän ’ProVillage’n kolmesta pdf-tiedostosta saat suhteellisen kattavan käsityksen projektistamme:
Olen tämän aamun lukenut vanhoja kirjoituksiani erilaisista ilmaisohjelmista.
Tämä kuuluu sikäli tähän meidän ”Käsityöläiskylän idealaatikkoon”, että:
- Kaikki suomalaiset eivät pysty netissä seurtaamaan kaikkia ’juttuja’, oppimaan ohjelmia, koska ne esiintyy vain englanniksi - tai ei ainakaan suomeksi.
- ”Idea-laatikkomme” tulee olemaan vapaa foorumi, jossa keskustellaan kaikkea sellaista joka helpottaa tavallisen kansalaisen elämää; rakentaminen, liike-idearungot - työllistävät ideat, siis meidän kaikkia ideoita, piirroksia ja (myöhemmin myös) selvityksiä ja tekstejä. Näitä saa vapaasti lainata, jakaa ja kopioida. [Creative Commonsin sääntöjen puitteissa. Selviää meidän kotisivultamme.]
- Eräs tätä *ideologiaa* läheltä liippaava juttu on juuri ilmaisohjelmien käytön selitykset ja opetukset suomenkielellä.
Kun opiskelin, jouduin tekemään kaikki oppilastyöt kaupallisilla ohjelmilla (koulun ’policy’), mutta iltaisin etsin käsiini vastaavat ilmaisohjelmat ja pörräsin sitten vapaa-aikanani tässä yhteisössä.
Laitan tähän (taas) erään oppilastyöni: http://www.youtube.com/watch?v=tyDKl4BTQnA
Pystyn tekemään saman ilmaisohjelmalla. Siinä ei mitään uutta, mutta tämä (mahdollisesti) on:
- Pystyn tekemään ilmaisohjelmalla videon, ilman videokameraa, pelkällä tietokoneella, opetusohjelman kuinka tällainen ylläoleva rokkijuttu tehdään.
Ilmaisohjelman nimi on Wink, mutta sen oppiminen, videolta, kuinkas muuten, vaatii englanninkielen taitoa.
Wink ohjelman opetusvideo
http://www.debugmode.com/wink/
Ajatuksena siis on, että tehdään video-opetusohjelmia vapaasti nettiin, jolla esim. sinä Annaleena, opit hallitsemaan vaikkapa musiikin tallentamista, moniraitatekniikalla, siihen tekstitysten, kuvien ja/tai videopätkien liittämisen jne. Siis luomaan. Tämä kaikki siten, ettei Sinun tarvitse ostaa yhtään ohjelmaa, eikä maksaa kellekkään mitään.
Ainoa mitä tarvitset on tietokone ja siihen mikrofoni (jos siis olet kova tyttö laulamaan)
Audacity, ohjelma jolla voi tallentaa ja muokata ääntä mielin määrin.
Kaiken lähtökohtana on siis ihminen; Lissu tai Reiska, ilman duunia, ilman rahaa, paljon aikaa. Tai nuoriso ”jolla ei ole mitään tekemistä”.
Kun me kaikki luomme, opettelemme ja tutkivat uusia juttuja, niin olemme valmiit kun meitä taas tarvitaan. Valmiita siten, että meillä on viimeisin tieto päässä, tai valmiita aloittamaan oma yritys - työllistää itse itsemme. Meidän tulee siis ottaa kohtalomme omiin käsiimme. Tämä, asuimme missä päin Suomea tahansa.
Ainoa mitä tarvitsemme on metsä ja kunnan tuki sikäli, että kun he auraavat lumisen tien, he auraavat meidänkin tien, eikä kohtele meitä ”paraslaisittain”: ”Osta oma traktori!” Ihmiset eivät pysty auttamaan itse itseään, jos ei siihen löydy muuta kuin töllö, kalja ja sohva.
Toivon että tämä metsä tulee olemaan Heinävedellä, jolloin saamme rakennettua sinne sellaisen pajan, sellaisen tieto-taito-yhteisön, jota ei vielä ole nähty.
Elätämme itsemme käännöstöillä, tietotekniikan osaamisella, kestovaippoja yms. ompelemalla, tauluja, [ei saa nauraa], myymällä, turisti- yms. bizneksillä, josta enemmän myöhemmin, kun olemme luvat saanneet. Kaikki etätyöläiset voisivat periaatteessa muuttaa Heinävedelle. Kyllä se palkka liikkuu sinnekin pankkitilille.
Meidän ei tarvitse miettiä; ”Mistä vuokraamme työtilat - keskitetysti?”, kun pystymme ne itse luomaan, rakentamaan nämä.
Heinävedellä on 300 tyhjilleen jäännyttä taloa. Ja kuten sanoin, he tiedostavat tilanteen ja ovat valmiit tekemään paljon sen eteen että virta kääntyisi. Me haluamme olla mukana kääntämässä tätä ja tehdäksemme tästä esimerkin muille pienille itsenäisille kunnille. Käytännössä me ja meidänlaiset ihmiset tulevat tekemään vuosia ilmaista työtä.
Mutta ”jos ei Helsinki pian lähetä säkkiä täynnä rahaa, nii’ kai sit’ pitää itte tehrä, - kele” Urakalla, porukalla ja talkoilla, junttivoima ja itsepäisyys voimavarana.
P.S. Sinähän jo tiedät että olen itsepäinen, eikö niin Annaleena? Oota kunnes näet aitoa junttivoimaa.
[Nostin tämän aiheen tähän, eräästä edellisen blogini vastauksista Annaleenalle.]
_______________________________
Meidän ’ProVillage’n kolmesta pdf-tiedostosta saat suhteellisen kattavan käsityksen projektistamme:
Alunperin tämä idea käsityöläisten keskittämisestä yhteen paikkaan, sai alkunsa Turuus’, mutta asia raukesi, kun silloinen Turun kaupungin Matkailutoimisto ei ollut asiasta kiinnostunut. Elettiin vuotta 1989.
Vuonna 2003 muutin Paraisille, ja kun luin lehdestä, muistaakseni seuraavana vuonna, että paikalliset keskustan yrittäjillä ei mene niin hyvin kuin pitäisi. Syynä ei ollut turistien vähyys, vaan siinä, etteivät poikenneet kaupungin ostoskadulle. Ideoin siitä tällaisen ”piikkimaton” matkailijoita silmällä pitäen, kaupungin omistamalle tontille. Tämä ei sytyttänyt.
Venäjällä asuessani, ennenkuin muutin Paraisille, ideoin nettipohjaisen kieltenopiskelujärjestelmän kehittämistä. Esittelin asian täällä Paraisilla, mutta eio oikein ottanut tuulta. Soitin opetusministeriöön, jossa asiasta kiinnostuttiin, mutta pyydettiin olemaan yhteydessä Opetushallitukseen. Sain audienssin Opetushallituksessa vajaan vuoden päästä ja minulle selvisi aika pian että varsinainen päättäjä oli ’pihalla kuin lumiukko’. Hänen alaisensa yritti kertoa, että asiassa on itua, mutta ”Päättäjä-rouva” oli eri mieltä. Tähän kieltenopetusohjelmaan, jonka kehittelin yhteistyössä Tero Syväsen kanssa, voi tutustua osoitteesta
http://lingvox.com/
Ohje:
Menet ylläolevalle sivulle ja klikkaat kuvaa ja kovaäänisestä kuulet sanat ja lauseet lausuttuna. Nämä neljä testisivua olivat esillä kun esittelin maahanmuuttajakoulutukseen sopivaa materiaalia (typistetysti tosin).
Voi kestää viitisen sekunttia ennenkuin sinun oma ”player”-ohjelma ja Lingvoxin sivu löytävät toisensa, mutta sen jälkeen homma toimii.
Tähän kuuluu myöskin toinen kieltenopetukseen liittyvä juttu; ”Kuinka opin 100 uutta sanaa ja lyhyttä lausetta päivässä”:
Näitä ohjelmia voidaan tehdä siten että kuka tahansa voi olla mukana tekemässä.
En nyt kuitenkaan ryhdy selvittämään tässä tarkemmin näitä asioita.
_________________________________
Ennen Venäjälle muuttoa, asuin Pohjois-Karjalassa ja olin nähnyt kuinka hankalaa sinne on pystyttää toimivaa yritystä, riippuen monesta seikasta, joita en kuitenkaan lähde tässä erittelemään.
Kokonaisuutena ottaen, olen tullut siihen tulokseen, että ruuhka-Suomessa kaikki ”on liian helppoa”, eli ei tänne tarvita mitään uutta, jos se vaatii paljon virkamiehiltä. esimerkiksi paneutumista ja itsensä likoon pistämistä. Näin on, koska raha liikkuu muutenkin ja käy pyydykseen.
Siksi olin hyvin iloinen siitä, että Riikka Söyring otti yhteyttä ja rupesi kertomaan Heinäveden tilanteesta. Itä-Suomessa ollaan aidosti huolissaan maaltapaosta, nuorten muuttaessa kaupunkeihin.
Itä-Suomen, ja varsinkin Heinäveden puolesta puhuvat seuraavat asiat:
1. Siellä ollaan tosissaan, eli ymmärtävät mihin ollaan menossa kun maatalous edelleen näivettyy joutuessaan kilpailemaan Keski- ja Etelä-Euroopan kanssa.
2. Kun katsoo ikkunasta ulos Heinävedellä näkyy samaan aikaan sekä leipä että realiteetit. Siellä eletään siis todellisuudessa eikä huubailla missään lööppijulkisuudessa.
3. Heinävedellä on asukasmääräänsä nähden erittäin vireä kulttuurikeskittymä. Sopisi mille tahansa kaupungille malliksi.
4. Siellä on paljon nähtävyyksiä ja meidän kannalta kaikkein tärkein: siellä on lähes rajattomasti majoituskapasiteettia. Pelkästään Uudessa Valamossa on yli 300 vuodepaikkaa.
5. Käsityöläiskulttuuri on hyvin elävää Itä-Suomessa. (Esim. Turussa se on museoitu.)
6. Vahvat ympärivuotisen matkailun mahdollisuudet on jo rakennettu alueelle.
7. Aika hauskana ja positiivisena piirtenä oli minun mielestäni se, että kuntalaiset tuntuivat ymmärtävän, että Heinäveden kunnan metsät olivat ”heidän metsiä”, siis kuntalaisten metsiä. Siis ymmärsivät, että he yhdessä sekä omistavat nämä ja ovat niistä vastuussa. Sellaisella kaupungilla kuin Tampere, valtaosa on metsää, mutta montako tamperelaista tietää mitkä ovat ’heidän yhteisomistusmetsät’ tai edes ymmärtävät asian niin?
____________________________
Vastaavia Käsityöläiskyliä, muulla kulttuurilla työstettynä, tottakai, mahtuisi montakin Suomen eri osiin. Toivoisimmekin, että myös joku muu ottaisi asiakseen luoda tällaisen ja että voisimmme tehdä pitkäaikaista yhteistyötä tässä asiassa.
Myös Satumetsiä voisi olla lapsille joka kaupungin ulkopuolella, lasten/kokoperheen luontopolkuja jne.
Meillä tämä kokonaisuus tulee myöskin toimimaan oppilaitoksena. ’Opimme yhdessä tekemällä’-kursseja, käsityöläisten kursseja sekä kaikkea mitä liittyy puun käyttöön raaka-aineena. Mitä ihmiset sitten haluavatkaan oppia.
Tietokonejuttuja meillä tulee olemaan paljon. Nimenomaan ”Opimme yhdessä”-periaatteella.
____________________________
Tätä käsityöläiskylää voisi kehittää moneen suuntaan. Teimme Heinäveden tilanteesta SWOT-analyysin ja tulimme siihen tulokseen että parasta olisi tehdä suunnitelma, joka varmasti muuttuu ajan myötä, mutta jonka pääkohdat:
Tiedotus suunnitelmastamme koko kunnan alueella. Vapaaehtoisten etsiskelyä myös kunnan ulkopuolelta.
Rakentaa ensin lapsiperheille Satumetsä ja siihen liittyvät fasiliteetit (lettukahvio yms.). Muut metsätyöt - metsätyökoulutusta.
Selvennykseksi: Olemme pyytäneet kunnalta metsää harvennettavaksi kunnan määräysten mukaan. Meillä olisi kuitenkin käyttöoikeus sen sopimuksen rajoissa mitä sovitaan. Kunta omistaisi ja hallitsisi metsää edelleen.
Kouluttaa työttömiä eri tehtäviin.
Luoda yhdessä matkailuyrittäjien kanssa erilaisia paketteja. Lähinnä nettiin. En mene tässä syvemmälle siihen miten sivustojen markkinointi tapahtuisi.
Rakentamiskoulutusta rakentamisen ohella, osuuskunnan perustaminen ja myöhemmin näiden ”uusiotalojen/osapakettien” myyntiä. [Olkipaalirakentaminen vaatii oman koulutuksen].
Julkaista koko ajan netissä: mitä tehdään - ketkä tekevät - mitä tarvitaan jne.
”Linnunpönttökamera” 7/24 josta asiat selviää.
_______________________________
Meidän ’ProVillage’n kolmesta pdf-tiedostosta saat suhteellisen kattavan käsityksen projektistamme:
Ei liene mikään salaisuus, että olemme anoneet Heinäveden kunnalta metsää käyttöömme johon rakenamme Käsityöläiskylän sekä lapsille ilmaisen Satumetsän.
Toteutus tehdään urakalla, porukalla ja talkoohommina.
Toteutamme myös erilaisia pienprojekteja tämän isomman projektin sisällä, aina sen mukaan mitä heinäveteläiset ovat valmiita itse panostamaan ja mikä heitä kiinnostaa.
Useamman vuoden tähtäyksellä me rakennamme turistirysää sekä koulutuskeskusta jonka tavoitteena on työllistäminen.
Muut tavoitteemme voidaan määritellä näin:
Saattaa yhteen ihmisiä tekemään sellaista joka on jokaisen ulottuvilla, oli taloudellinen tila mikä hyvänsä.
Etsimme yhteistyökumppaneita, jotka voivat ottaa (osa)vastuun jostakin osa-alueesta tai suuremmasta kokonaisuudesta. Meille onkin jo ilmaantunut yhteistyökumppaneita useammasta maasta, sekä myös Suomesta.
Lähtökohtana ”ilmaisten” tai hyvin edullisten materiaalien ja laitteiden kierrätys
Eri projektien varsinaiset toteutukset tehdään pienellä budjetilla. Teemme piirrokset, piirrustukset, selvitämme lupa-asiat, lait ja säädökset, teemme toteutuksesta tarkat dokumentoinnit.
Tämän jälkeen kaikki kutakin projektia koskeva aineisto laitetaan jokaisen saataville ilmaiseksi nettiin. Eli kaikesta aineistostamme tulee ”copyleft”-aineistoa.
- Tähän harrastukseen liittyvät jutut toteutetaan ilmaisohjelmilla, joten tähänkään ei tarvita rahaa.
- Tero Syvänen julkaisee vastaavaa sivustoa englanniksi osoitteessa:
http://provillage.wordpress.com/
Sieltä, blogin lopusta, voit myös ladata meidän suomenkieliset PDF-tiedostot.
Esimerkkejä erilaisista osaprojekteista (Julkaisen nämä neljässä tai useammassa eri perättäisessä blogissa):
Sahatavaran kuivaus:
Vannesaha:
Nuotion/grillin perinteinen padan tai pannun korkeussäädettävä zchydeeni:
Holvauksen tekoa:
Punamultamaalin valmistus:
Peikon talo:
Tässä kuvassa pällistelee allekirjoittanut.
Lasten kanssa rakennettava ja toimiva tuulimylly + generaattori:
_______________________________
Meidän ’ProVillage’n kolmesta pdf-tiedostosta saat suhteellisen kattavan käsityksen projektistamme:
Kauppalehti esittelee tänään Suomen (ehkä koko maailman) tiiveintä taloa. Raimo Myöhäsen blogissa ”Passiivitalo on yhtä kuin hometalo ?” käytiin pari päivää sitten keskustelua passiivitalorakentamisesta ja sen mahdollisista haitoista. Suomalaissaksalaisella keskustelupalstalla keskusteltiin liian tiivistä rakentamisesta ja olemattomasta tuuletuksesta.
Käsityöläiskylän mallitalosta tulee myöskin tiivis, joskin kaikki rakenteet ovat hengittäviä ja tuuletukseen tulemme keskittämään paljon huomiota, koska se on koko talonrakentamisen A ja O.
___________________________________________
Kauppalehti:
”VTT:n on mitannut ilmanvuotoluvuksi 0,09, kun passiivitaloille asetettu tavoitearvo on 0,6. Luku ilmaisee kuinka paljon talon rakenteiden kautta vuotaa ilmaa taivaan tuuliin. Tyypillisen suomalaisen pientalon ilmanvuotoluku on 3-5.
- Ilmanvuotolukua 0,09 voidaan pitää äärimmäisen hyvänä tuloksena. Kyseessä on Suomen tiivein talo ja tiettävästi maailman tiivein talo, sanoo VTT:n tutkija Antti Nikkanen. Mitä pienempi on ilmanvuotoluku, sitä paremmin talo pitää lämmön sisällään ja sitä vähemmän tarvitaan lämmitysenergiaa.
Korkea ilmanpitävyys helpottaa myös kosteudenhallintaa, koska se minimoi sisäilman kosteuden mahdollisuuden päästä talon rakenteisiin”
Tuulivoimakeskustelu on hieman ’makroa’ niille, joiden ongelmana on sähkön huono saatavuus, esimerkiksi saaressa tai jossakin Lapin jängällä. Tai hellaa ei haluta kesähelteellä lämmittää, jotta saadaan lämmintä tiskivettä.
Esittelen tässä, ennekuin pistän Teron piirtämän kuvan taas kerran kehiin, mm.”…suomalaisen Sigurd Savoniuksen vuonna 1920-luvulla kehittämä pystyakselinen tuuliturbiini, jonka rakennetta kuvaa parhaiten ilmaisu kahdesta lomittain asennetusta tynnyrinpuolikkaasta. Turbiini poikkileikkaus on katkenneen ja hivenen lomitetun S-kirjaimen muotoinen.” http://fi.wikipedia.org/wiki/Savonius-roottori
Savonius-roottorin periaate:
Kuvassa Suomessa käytettäviä Savoniuksen roottoreita. Tuuletin, (ei näkyvissä) on roottorin alla. Kuva on Tampereelta - turkulaisten harmiksi:
Saksalaiset ovat aloittaneet turbiinin kaupallisen hyödyntämisen. Turbiinin koon voi arvioida katsomalla tikkaiden kokoa. Katso alla:
_________________________________
Alempaa löydät paljon videoita Savoniuksen generaattoreista sekä muista vastaavista patenteista/keksinnöistä. Useimmat ovat kotinäprääjien tekosia, joita sitten esitellään kovassa tuulessa. Eli pitää katsoa aika monta videota, ennenkuin saa käsityksen siitä, mikä olisi optimi:
Teron piirtämä kuva on periaatteellinen js siinä on Savonius-generaattori vesisammion päällä. Vesi pumppautuu ylös sammioon tuulivoimalla. Sammion oltava sen verran iso, että se ei tyhjene kokonaan vaikka muutamaan päivään ei tuulisi lainkaan.
Miten vesi lämpenee, sen selvitän huomenna.
Puhutaan nyt vaikka siitä, oliko Savonius aikaisemmin tuttu ja mitä tämä idea tuo tullessaan?
Henry
_______________________________
Meidän ’ProVillage’n kolmesta pdf-tiedostosta saat suhteellisen kattavan käsityksen projektistamme:
Edellisessä blogissa keskusteltiin eagelsflysingly’n ideasta valtamerikonttien käyttämisestä talorunkona. Tässä hieman kuvia, eli taiteilijan näkemys asiasta. Blogissa Upphew toi keskusteluun myös käsityöläistalon valtavat kattoikkunat, niiden U-arvot ja miten me saamme ne hyväksyttyä. Tämä on blogin varsinainen aihe, eli kommentoimatta kontteja sen enempää, vaikkakin idea kannattaa pitää mielessä.
Konttipiirrosten alkuperä on SketchUp ilmaisohjelman ”varastosta” ja Tero Syväsen muokkaamia. Muut kuvat, kuten aina, ovat Tero Syväsen taidetta alusta loppuun.
Konttihotelli
_______________________________
Ikkunat jätteenä
Eaglesflysingly toi myös esiin sen, miten paljon ikkunoita viedään kaatopaikalle.
Yllä osa Paraisten terveyskeskuksen entisistä ikkunoista. Huomaa että kaikissa on myös säleverhot. Olisin pystynyt korjaamaan ne muutamat ikkunat, joissa vikaa ilmeni, parissa päivässä. Kittausta ja maalausta. Yksi lista olisi pitänyt uusia.
Rikas kaupunkimme joka ’säästää’ saman talon vanhustenhuollossa, vei kaikki 3-lasi-ikkunat kaatopaikalle.
Tilalle asennettiin huonommat ikkunat joissa liitokset ovat L-puskusaumoja, ei sormiliitoksia.
_______________________________
Kattoikkunan alle laitamme vaakaikkunoita kolmessa kerroksessa, eli kattoikkunasta tulee kaikenkaikkiaan 4-lasinen.
Tilaa ikkunoille on runsaasti, koska katon yläosan ja sisäkaton välinen ero, eli katon paksuus, on noin 70 cm.
Vaakaikkunoiden väliin tulee normalisti käytettävät kumiset tiivistyslistat, joita ei ole piirretty näihin periaatekuviin.
Piirroksissa ei katon paksuutta näy, vaan se on talopiirrosten ’kevennysten’ vuoksi jätetty piirtämättä.
Ylläolevassa piirroksessa on piirrettynä vain yksi ”kerros” vaakalasia.
Erityisesti huomattava:
Jokainen vaakakoolaus, jonka päällä ikkunat lepäävät, ovat todellisuudessa leveää liimapalkkia, joka lovetetaan syvälle olkipaaleihin. Näin tehtynä, ikkunoiden rakenteet eivät toimi kylmäsiltoina, kuten niin yleisesti tapahtuu normaalitaloissa.
Kaikki yllämainitut liimapalkit ovat kiinnitettyinä varsinaiseen kantavaan liimapalkkiin.
Kattoikkunarakennelman ympärillä, siis katolla, istutetaan köynnöskasveja jotka lehdillään varjostavat kesällä, mutta syksyllä, lehtien pudottua, eivät haittaa valon saantia.
Kattoikkunoiden pystyseinämät kalkitaan seoksella jossa on lasimurskaa. Näin seinät saadaan ’kimmeltäviksi’, eli niiden heijastuskyky optimoidaan.
_______________________________
Meidän ’ProVillage’n kolmesta pdf-tiedostosta saat suhteellisen kattavan käsityksen projektistamme:
Perustustyöt rinteeseen rakennetussa olkipaalitalossa ovat kaiken A ja O. Kuvat ohessa antavat suuntaa siitä, miten tämä on rakennettu. Alapohjan tuuletus on hyvin tärkeää, muuten talo mätänee käsiin tai niihin tulee homevaurioita. Ihan niinkuin monet 30 - 40 vuotta sitten rakennettuihin taloihin.
Tältä talomme tulee näyttämään; etuseinä otettu selvyyden vuoksi pois:
Ilmansuunnat selviävät ylläolevasta kuvasta.
Huom! Kaikki kantavat rakenteet sekä vesikatto rakennetaan ennenkuin yhtään olkipaalia tuodaan sisälle. Tässä selostetaan asiaa ”alhaalta ylös”, jotta talon rakenne olisi helpompi ymmärtää:
- Ensin kaivetaan talon tarvitsema alue rinteeseen. Kaivetaan edelleen ’perustamonttu’, noin metrin eteläpuolella olevan tason alapuolelle.
- Monttuun ladotaan noin 40 cm kerros jalkapallon kokoisia kiviä ja hieman pienempiäkin. Tämä tehdään mahdollisimman tasaiseksi.
- Muurataan kivistä seinät kolmelle sivulle. Eteläinen sivu jää auki. Tulevien puupylväiden alustat muurataan myös. Kuvassa tätä ei näy, mutta muurin alaosassa on myös pieniä ’tunneleita’ josta ilma pääsee muurin alitse.
- Kivien päälle ladotaan lavoja, ja nämä tuetaan tarvittaessa kivillä, jotta ne pysyisivät vaaka-tasossa ja kuorma olisi mahdollisimman tasainen.
- Lavojen päälle asennetaan tervapaperi.
- Lavat ’koolataan’ toisiinsa kiinni, jotta alusta pysy hyvin paikallaan.
- Koolauksen päälle ladotaan olkipaaleja tiiviisti.
- Koolauksen väleihin tungetaan olkea sitä mukaa kun naulataan lattiaa.
Kuten aiemmin mainitsin, oikeasti tukirakenteet ja vesikatto rakennetaan ennenkuin ensimmäistäkään paalia tuodaan sisälle.
- Kaikkien tukipylväiden alla on siis kivistä murattu/valettu perusta. Asiaa täytyy ajatella niin, että rakenamme normaalin talon, joskin käytämme eristeenä olkipaalia. Olkipaali korvaa: tuulisuojalevyn, eristeen sekä muovit.
- Olkipaalit rapataan savi-hiekka-kalkkiseoksella. Tässä käytetään samanlaista hengittävää yhdistelmää, joka oli käytössä Rooman aikaan. Myös kaikessa muurauksessa käytetään kalkkia, ei sementtiä. Kalkki hengittää, betoni ei. (Rappauksesta sekä kalkkilaastista enemmän myöhemmissä osioissa).
Kuvat ovat taas Tero Syväsen tekemiä ja kiinankielinen kirjoitus tarkoittaa ”Tero Syvänen”.
Kuten aiemmin mainitsin, on muurin alle jätetty tunneleita. Myöskään lattiaa ei ole muurattu umpeen muilta kohdilta kuin missä jokin tukipylväs sijaitsee. Tämä tarkoittaa sitä, että ilma pääsee kiertämään koko alapohjan alta.
Jotta se käytänössä varmistuisi, tehdään ylöspäin menevä ”kivitunneli”. se on halkasijaltaan noin yksi metri. Tämä kivitunneli, tai kivellinen kaivo, tehdään kokonaan tai ainakin osaksi suojatun lieriömäisen pystytunnelin sisään. Paras vaihtoehto lienee betoniset yhteenliitettävät putket, jotka yhdistetään yläpäästä. Oli arkkitehdin ratkaisu/suositus mikä tahansa, rakenteelle täytyy saada vetoa, muuten ei ilma kierrä tarpeeksi tehokkaasti.
Kuvitellaan että tämän kivikaivon ympärille rakennetaan 3 metriä korkea musta lieriö. Aina kun aurinko paistaa, edes vähän, lieriön pinta lämpenee enemmän kuin ympäristö. Näin lämpenee myös lieriön sisällä oleva ilma, joka alkaa nousta ylöspäin. Lieriön pitää tietysti olla tiivis alapäästään, jotta näin syntynyt lämmin ilma imee korvausilmaa talon alta.
Lieriö tarvitsee katon, jotta vesi ja lumi ei pääse sisään. Katon ja lieriön välillä pitää olla rako, jotta lämmin ilma pääsee ulos.
Lieriöstä voidaan rakentaa, maisemallisista syistä, vaikkapa tuulimylly.
Nykyään erilaiset kosteus- radon- ja muut mittarianturat ovat suhteellisen halpoja, joten näitä laitetaan tietysti erilaisiin rakenneosiin; lattian alle, seinien ulkopuolelle sekä olkipaaleihin eri kohtiin.
Jos jokin osa olkipaalista näyttää hälyyttäviä merkkejä, on seinän avaaminen helppoa. Tukirakenteisiin ei tarvitse koskea, vaan hakataan laasti rikki, poistetaan olkipaalit, poistetaan ongelman syy(t) ja korvataan uusilla olkipaaleilla. Tätä tuskin tapahtuu, koska rakenne on oikeastaan ”hengittävä pullo” jota säilytetään kuivassa ja joka kuitenkin kestää luonnollista kosteutta.
Kaikki ’aukot’ suojataan tiheäsilmäisillä teräsverkoilla.
Kuviin ei ole piiretty kiviä jotka ladotaan muurin ulkopuolelle, mutta nämä on syytä latoa, jotta puiden juuret eivät kasvaa muuriin saakka.
Tässä kuvassa ei näy mistä korvausilma tulee. Tämä otetaan alaspäin, etelään viettävästä, niinikään kivestä rakennetusta, tunnelista.
Siitä löytyy kuva PDF-tiedostoistamme, suomeksi ja englanniksi, täältä:
Tero Syvänen tekee 3D-kuvia ja piirroksia aiheesta yötä päivää ja minä teen laskelmia, sekä tutkin vaihtoehtoja. Sahaan tulee myös kaksi laaseria, jotka helpottavat sahaajan työtä. Sahaaja pystyy toimimaan yksin.
Muita kriteerejä ovat korkea saanto, mahdollisuus jopa 60 - 70 cm tukin sahaukseen, (suurempia tukkeja Suomesta tuskin löytyy joka päivä), sekä mahdollisimman energia-edullinen ratkaisumalli.
Olkipaalirakennus erittäin paloturvallinen ja sen eristyskyky täyttää jopa tiukimmat kv. vaatimukset.
Tässä neljännessä osassa käsittelen sen suomia muita mahdollisuuksia. Ainoa ”vaikeus” tässä rakentamisessa on, että olkipaalit pitää pitää kuivana koko varastoinnin aikana.
Porukalla on kiva rakentaa!
Menossa koulutustilaisuus. Punapaitainen kaveri on Andrew Morrison ja http://www.strawbale.com/ kouluttaja. Kuvat ovat hänen, poikkeuksena joitain Wikipedian kuvia.
Olkipaalit nostetaan paikalle ja tiivistetään tiukasti.
Tukirakenteet kuten normaalitalossa.
Jos tarvitaan kolo koolausta varten se sahataan kätevästi paaliin moottorisahalla.
Karmien ulkolaudoitus lyödään tukevasti pitkillä tapeilla tiukasti paikoilleen. Kun seinä on valmis, se ’parturoidaan’ tasaiseksi.
Esim. siimaleikkurilla tai puutarhasaksilla.
Paaleja voidaan myös käyttää rakennustelineinä.
Kuvassa tehdään taloon savi-hiekka-kalkki-rappausta.
Oikealla talo valmiina.
Rappuset ennen ja jälkeen.
Huomaa ikkuna-aukon kaarevat pinnat ja ikkunan mataluus,
joka jakaa runsaasti valoa.
Henkilökohtaisesti olen matalien ikkunoiden ja leveiden ikkunalautojen kannalla, jolloin on mahdollista laittaa ikkunaan suuriakin kukkia.
Tämä keventää sisustusta huomattavasti. Kuva vasemmalla; Olkipaalitekniikalla rakenettu yleinen kirjasto. Kuva oikealla; Huomaa että myös seinä on kaareva.
Olkipaalitekniikalla voidaan pienellä vaivalla rakentaa valoisa puolipyöreä olohuone, jossa ikkunat kiertävät huonetta 120 - 180 asteen kaaressa.
Pyöreä päätyikkuna.
Olisin kuitenkin rakentanut kartiomaisen tukirakenteen, jotta valo pääsisi paremmin sisään. Ja veistäisin lyhyen mutta paksun puisen ikkunalaudan joka olisi osa tukirakennetta.
Myös jalkalistat voidaan tehdä kaareviksi.
Olkipaalitalon suihku ja muut märkätilat tehdään kuten yleensä;
lasista ja kivestä. Tehokas tuuletus on kaiken A ja O.
Tavoitteena on rakentaa EU-normien ja säädösten sekä ennenkaikkea Suomen lainsäädännön mukainen talo, joka ei maksa enempää kuin 10.000 €. Materiaaleina käytetään kiveä, harvennuspuuta, olkipaaleja, kierrätysmateriaaleja, savea ja hiekkaa.
Laskelmaan ei kuulu
tontin hinta
tie perille
kuljetukset eli raaka-aineiden tuominen tontille (vaihtelee kovasti tapauskohtaisesti)
sähkön ja netin tuominen talolle
työkoneiden ja -laitteiden mahdollinen rakentaminen
eri paikkakunnilla vaadittavat erilaiset tarkastus- yms. maksut (vaihtelee huomattavasti).
Kuva: Tero Syvänen
Laskelmaan kuuluu:
70 neliöä lämmintä tilaa
50 neliöä katettua kylmätilaa
vesi sisään ja ulos,
mustan sekä harmaanveden puhdistus
kompostoiva toiletti
Sähköasennus, koostuen lähinnä valtavasta määrästä pistorasioita sekä valopisteistä
Lämmitys- ja tuuletusjärjestelmästä
[Katon vesieristykselle on budjetoitu n. 1000 €, mutta tämä on hieman epävarma tieto.]
Ovet ja ikkunat
Keittiön vaatimat fasiliteetit
Suihku
Lattiat
Maalit ja muut sisustukseen tarvittava
Valtavasti työtä
_______________________________
Meidän ’ProVillage’n kolmesta pdf-tiedostosta saat suhteellisen kattavan käsityksen projektistamme:
