Käsittelin edellisessä blogissa kuinka ”Käsityöläiskylän idealaari” toimisi ja täydennän vastaustani vielä tähän blogiin. Eaglesflysingly kertoi olevansa kiinnostunut laarin aukeamisesta.
Kuva vuodelta 2004 jolloin yritin selvittää Paraisten kaupungin päättäjille kuinka tärkeää nuorisotyö on:
Paraisten kaupunkia ei aihe kiinnostanut, kuten olen aiemmissa blogeissa kertonut. Erilaisista tarpeisat, yhteennivottuna syntyi sitten kokonaisuus joka nyt toimii nimellä Provillage. Nuorisotyö, töllistäminen, maaltamuutto, tietotekniikan mahdollisuudet, kaikki antoivat tälle idealle uusia näkökulmia.
Idealaari
Voimme aloittaa sen kehittämistä vaikka heti, tässä ja nyt. Aivan selkeitä kriteereitä on mahdoton antaa, mutta kunhan suunta olisi tämä (suluissa esimerkki):
ympäristöystävällinen ja kierrätettäviä materiaaleja käyttävä (Käsityöläiskylä kokonaisuutena)
voi johtaa työllistymiseen tai edistää Käsityöläiskylän toimintoja (olkipaalirakentamistekniikan oppiminen)
hyödyttää kuntalaisia tai ihmisiä yleisellä tasolla (kieltenopiskelu)
Nuorisotyötä ja lasten intressejä painottava
edistää talkooperiaatetta (kesäteatterin rakentaminen samaiseen metsään)
Siis jotenkin näin. Näin alussa suurin työ on juuri erilaisista ideoista keskustelu, faktojen etsimistä ja kokonaisuuksien puntaroimista. ”Mitä & Miten kannattaa tehdä?”
Homma toimisi näin:
1) Lingvox, eli kielenopetusohjelma josta kirjoitin muutama blogi taaksepäin. Tähän tarvitsemme yhdellä ja samalla paikkakunnalla jonkinlaisen ydinryhmän. Tämä tarkoittaa käytänössä sitä, että aloitamme tämän toiminnan kun olemme muuttaneet Heinävedelle. [Lingvox löytyy kun menet taaksepäin tässä blogissa.]
2) Vannesaha
- Julkaisimme Teron piirtämiä kuvia tukkivannesahasta.
- Ensin otti yhteyttä s-postilla eräs kaveri joka on tee-se-itse-rakentaja. Meilailimme ajatuksia edestakakaisin. Sitten selvisi, että hän mieluiten pysyy taustalla, eli ei halua nimeään ja ajatuksiaan vielä tässä vaiheessa julkisuuteen. Hän oli nimittäin tekemässä yhteistyötä läheisestä aiheesta toisen kaverin kanssa.
No, me aloimme meilaamaan nelisteen; Tero, minä ja nämä kaksi kaveria. Sitten ilmaantui vielä yksi, jonka tunsin ennestään, joka haluaisi rakentaa prototyypin tästä sahastaan itselleen.
Eli nähtävästi ensi keväänä alamme rakentamaan tätä. Tero ja minä dokumentoimme piirrustuksin, työselostuksin ja valokuvin. Sitten julkaisemme nämä. (Mutta emme voi tietenkään julkaista mitään niistä luottamuksellisista tiedoista jotka olemme saanneet kavereilta jotka rakentavat ”lähes samantyyppistä zchydeeniä”).
Mutta he saavat tietysti pitkin matkaa kaiken sen infon minkä me dokumentoimme.
3) Kesäteatteri
Tähän tarvitaan:
Puuta
Harrastelijateatteri joka ideoi lavan ja tarvittavat rakennukset
4) Satumetsä
Satumetsän rakentaminen on helppoa, tosin piraattilaivan tekoon menee aikaa:
Raivataan risut ja pienemmät kannot, kuivat alaoksat, eli tehdään metsästä turvallinen.
Rakennetaan Punahilkan mummon talo, ilkeän noidan talo, Peikkotalo jne. - losoista (jätesaheita) ja kuoritusta pyöreästä puusta.
Aidataan alue
Tähän työhön tarvitaan ideoijia joilla on vilkas mielikuvitus. Ja lapsia vanhempiensa kanssa rakentamaan.
Eli ideat voivat olla materialistisia tai jotakin, jota luodaan lähinnä tietokoneeen avulla; ohjelmia, käännöksiä jostakin aiheesta jne.
Idean synty
Idea syntyy kun tehdään luettelo ongelmista ja ihmisten tarpeista. Sen jälkeen mietitään miten asia voitaisiin optimaalisesti ratkaista, mallia ”Miten Robinson Crusoe olisi tehnyt tämän jos hänellä olisi ollut nettiyhteys ja saarella olisi paljon romua?”
Toinen vaihtoehto on, että otetaan romu käteen ja mietitään; ”Mitä tästä voitaisiin tehdä? Mihin tätä voisi käyttää?”
Alla esimerkki:
Pumppu toimii 12 voltin tasajännitteellä. En tiedä missä käytössä se on alunperin ollut.
Kaikki mukaan vain ideoimaan. Varmasti lukijoilla on vielä montakin kysymystä, ja niihin saa parhaiten vastauksen lataamalla meidän pdf-tiedostot osoitteesta
http://provillage.wordpress.com/
Suomenkieliset tiedostot ovat sivun lopussa.
_______________________________
Meidän ’ProVillage’n kolmesta pdf-tiedostosta saat suhteellisen kattavan käsityksen projektistamme:
Olen tämän aamun lukenut vanhoja kirjoituksiani erilaisista ilmaisohjelmista.
Tämä kuuluu sikäli tähän meidän ”Käsityöläiskylän idealaatikkoon”, että:
- Kaikki suomalaiset eivät pysty netissä seurtaamaan kaikkia ’juttuja’, oppimaan ohjelmia, koska ne esiintyy vain englanniksi - tai ei ainakaan suomeksi.
- ”Idea-laatikkomme” tulee olemaan vapaa foorumi, jossa keskustellaan kaikkea sellaista joka helpottaa tavallisen kansalaisen elämää; rakentaminen, liike-idearungot - työllistävät ideat, siis meidän kaikkia ideoita, piirroksia ja (myöhemmin myös) selvityksiä ja tekstejä. Näitä saa vapaasti lainata, jakaa ja kopioida. [Creative Commonsin sääntöjen puitteissa. Selviää meidän kotisivultamme.]
- Eräs tätä *ideologiaa* läheltä liippaava juttu on juuri ilmaisohjelmien käytön selitykset ja opetukset suomenkielellä.
Kun opiskelin, jouduin tekemään kaikki oppilastyöt kaupallisilla ohjelmilla (koulun ’policy’), mutta iltaisin etsin käsiini vastaavat ilmaisohjelmat ja pörräsin sitten vapaa-aikanani tässä yhteisössä.
Laitan tähän (taas) erään oppilastyöni: http://www.youtube.com/watch?v=tyDKl4BTQnA
Pystyn tekemään saman ilmaisohjelmalla. Siinä ei mitään uutta, mutta tämä (mahdollisesti) on:
- Pystyn tekemään ilmaisohjelmalla videon, ilman videokameraa, pelkällä tietokoneella, opetusohjelman kuinka tällainen ylläoleva rokkijuttu tehdään.
Ilmaisohjelman nimi on Wink, mutta sen oppiminen, videolta, kuinkas muuten, vaatii englanninkielen taitoa.
Wink ohjelman opetusvideo
http://www.debugmode.com/wink/
Ajatuksena siis on, että tehdään video-opetusohjelmia vapaasti nettiin, jolla esim. sinä Annaleena, opit hallitsemaan vaikkapa musiikin tallentamista, moniraitatekniikalla, siihen tekstitysten, kuvien ja/tai videopätkien liittämisen jne. Siis luomaan. Tämä kaikki siten, ettei Sinun tarvitse ostaa yhtään ohjelmaa, eikä maksaa kellekkään mitään.
Ainoa mitä tarvitset on tietokone ja siihen mikrofoni (jos siis olet kova tyttö laulamaan)
Audacity, ohjelma jolla voi tallentaa ja muokata ääntä mielin määrin.
Kaiken lähtökohtana on siis ihminen; Lissu tai Reiska, ilman duunia, ilman rahaa, paljon aikaa. Tai nuoriso ”jolla ei ole mitään tekemistä”.
Kun me kaikki luomme, opettelemme ja tutkivat uusia juttuja, niin olemme valmiit kun meitä taas tarvitaan. Valmiita siten, että meillä on viimeisin tieto päässä, tai valmiita aloittamaan oma yritys - työllistää itse itsemme. Meidän tulee siis ottaa kohtalomme omiin käsiimme. Tämä, asuimme missä päin Suomea tahansa.
Ainoa mitä tarvitsemme on metsä ja kunnan tuki sikäli, että kun he auraavat lumisen tien, he auraavat meidänkin tien, eikä kohtele meitä ”paraslaisittain”: ”Osta oma traktori!” Ihmiset eivät pysty auttamaan itse itseään, jos ei siihen löydy muuta kuin töllö, kalja ja sohva.
Toivon että tämä metsä tulee olemaan Heinävedellä, jolloin saamme rakennettua sinne sellaisen pajan, sellaisen tieto-taito-yhteisön, jota ei vielä ole nähty.
Elätämme itsemme käännöstöillä, tietotekniikan osaamisella, kestovaippoja yms. ompelemalla, tauluja, [ei saa nauraa], myymällä, turisti- yms. bizneksillä, josta enemmän myöhemmin, kun olemme luvat saanneet. Kaikki etätyöläiset voisivat periaatteessa muuttaa Heinävedelle. Kyllä se palkka liikkuu sinnekin pankkitilille.
Meidän ei tarvitse miettiä; ”Mistä vuokraamme työtilat - keskitetysti?”, kun pystymme ne itse luomaan, rakentamaan nämä.
Heinävedellä on 300 tyhjilleen jäännyttä taloa. Ja kuten sanoin, he tiedostavat tilanteen ja ovat valmiit tekemään paljon sen eteen että virta kääntyisi. Me haluamme olla mukana kääntämässä tätä ja tehdäksemme tästä esimerkin muille pienille itsenäisille kunnille. Käytännössä me ja meidänlaiset ihmiset tulevat tekemään vuosia ilmaista työtä.
Mutta ”jos ei Helsinki pian lähetä säkkiä täynnä rahaa, nii’ kai sit’ pitää itte tehrä, - kele” Urakalla, porukalla ja talkoilla, junttivoima ja itsepäisyys voimavarana.
P.S. Sinähän jo tiedät että olen itsepäinen, eikö niin Annaleena? Oota kunnes näet aitoa junttivoimaa.
[Nostin tämän aiheen tähän, eräästä edellisen blogini vastauksista Annaleenalle.]
_______________________________
Meidän ’ProVillage’n kolmesta pdf-tiedostosta saat suhteellisen kattavan käsityksen projektistamme:
Alunperin tämä idea käsityöläisten keskittämisestä yhteen paikkaan, sai alkunsa Turuus’, mutta asia raukesi, kun silloinen Turun kaupungin Matkailutoimisto ei ollut asiasta kiinnostunut. Elettiin vuotta 1989.
Vuonna 2003 muutin Paraisille, ja kun luin lehdestä, muistaakseni seuraavana vuonna, että paikalliset keskustan yrittäjillä ei mene niin hyvin kuin pitäisi. Syynä ei ollut turistien vähyys, vaan siinä, etteivät poikenneet kaupungin ostoskadulle. Ideoin siitä tällaisen ”piikkimaton” matkailijoita silmällä pitäen, kaupungin omistamalle tontille. Tämä ei sytyttänyt.
Venäjällä asuessani, ennenkuin muutin Paraisille, ideoin nettipohjaisen kieltenopiskelujärjestelmän kehittämistä. Esittelin asian täällä Paraisilla, mutta eio oikein ottanut tuulta. Soitin opetusministeriöön, jossa asiasta kiinnostuttiin, mutta pyydettiin olemaan yhteydessä Opetushallitukseen. Sain audienssin Opetushallituksessa vajaan vuoden päästä ja minulle selvisi aika pian että varsinainen päättäjä oli ’pihalla kuin lumiukko’. Hänen alaisensa yritti kertoa, että asiassa on itua, mutta ”Päättäjä-rouva” oli eri mieltä. Tähän kieltenopetusohjelmaan, jonka kehittelin yhteistyössä Tero Syväsen kanssa, voi tutustua osoitteesta
http://lingvox.com/
Ohje:
Menet ylläolevalle sivulle ja klikkaat kuvaa ja kovaäänisestä kuulet sanat ja lauseet lausuttuna. Nämä neljä testisivua olivat esillä kun esittelin maahanmuuttajakoulutukseen sopivaa materiaalia (typistetysti tosin).
Voi kestää viitisen sekunttia ennenkuin sinun oma ”player”-ohjelma ja Lingvoxin sivu löytävät toisensa, mutta sen jälkeen homma toimii.
Tähän kuuluu myöskin toinen kieltenopetukseen liittyvä juttu; ”Kuinka opin 100 uutta sanaa ja lyhyttä lausetta päivässä”:
Näitä ohjelmia voidaan tehdä siten että kuka tahansa voi olla mukana tekemässä.
En nyt kuitenkaan ryhdy selvittämään tässä tarkemmin näitä asioita.
_________________________________
Ennen Venäjälle muuttoa, asuin Pohjois-Karjalassa ja olin nähnyt kuinka hankalaa sinne on pystyttää toimivaa yritystä, riippuen monesta seikasta, joita en kuitenkaan lähde tässä erittelemään.
Kokonaisuutena ottaen, olen tullut siihen tulokseen, että ruuhka-Suomessa kaikki ”on liian helppoa”, eli ei tänne tarvita mitään uutta, jos se vaatii paljon virkamiehiltä. esimerkiksi paneutumista ja itsensä likoon pistämistä. Näin on, koska raha liikkuu muutenkin ja käy pyydykseen.
Siksi olin hyvin iloinen siitä, että Riikka Söyring otti yhteyttä ja rupesi kertomaan Heinäveden tilanteesta. Itä-Suomessa ollaan aidosti huolissaan maaltapaosta, nuorten muuttaessa kaupunkeihin.
Itä-Suomen, ja varsinkin Heinäveden puolesta puhuvat seuraavat asiat:
1. Siellä ollaan tosissaan, eli ymmärtävät mihin ollaan menossa kun maatalous edelleen näivettyy joutuessaan kilpailemaan Keski- ja Etelä-Euroopan kanssa.
2. Kun katsoo ikkunasta ulos Heinävedellä näkyy samaan aikaan sekä leipä että realiteetit. Siellä eletään siis todellisuudessa eikä huubailla missään lööppijulkisuudessa.
3. Heinävedellä on asukasmääräänsä nähden erittäin vireä kulttuurikeskittymä. Sopisi mille tahansa kaupungille malliksi.
4. Siellä on paljon nähtävyyksiä ja meidän kannalta kaikkein tärkein: siellä on lähes rajattomasti majoituskapasiteettia. Pelkästään Uudessa Valamossa on yli 300 vuodepaikkaa.
5. Käsityöläiskulttuuri on hyvin elävää Itä-Suomessa. (Esim. Turussa se on museoitu.)
6. Vahvat ympärivuotisen matkailun mahdollisuudet on jo rakennettu alueelle.
7. Aika hauskana ja positiivisena piirtenä oli minun mielestäni se, että kuntalaiset tuntuivat ymmärtävän, että Heinäveden kunnan metsät olivat ”heidän metsiä”, siis kuntalaisten metsiä. Siis ymmärsivät, että he yhdessä sekä omistavat nämä ja ovat niistä vastuussa. Sellaisella kaupungilla kuin Tampere, valtaosa on metsää, mutta montako tamperelaista tietää mitkä ovat ’heidän yhteisomistusmetsät’ tai edes ymmärtävät asian niin?
____________________________
Vastaavia Käsityöläiskyliä, muulla kulttuurilla työstettynä, tottakai, mahtuisi montakin Suomen eri osiin. Toivoisimmekin, että myös joku muu ottaisi asiakseen luoda tällaisen ja että voisimmme tehdä pitkäaikaista yhteistyötä tässä asiassa.
Myös Satumetsiä voisi olla lapsille joka kaupungin ulkopuolella, lasten/kokoperheen luontopolkuja jne.
Meillä tämä kokonaisuus tulee myöskin toimimaan oppilaitoksena. ’Opimme yhdessä tekemällä’-kursseja, käsityöläisten kursseja sekä kaikkea mitä liittyy puun käyttöön raaka-aineena. Mitä ihmiset sitten haluavatkaan oppia.
Tietokonejuttuja meillä tulee olemaan paljon. Nimenomaan ”Opimme yhdessä”-periaatteella.
____________________________
Tätä käsityöläiskylää voisi kehittää moneen suuntaan. Teimme Heinäveden tilanteesta SWOT-analyysin ja tulimme siihen tulokseen että parasta olisi tehdä suunnitelma, joka varmasti muuttuu ajan myötä, mutta jonka pääkohdat:
Tiedotus suunnitelmastamme koko kunnan alueella. Vapaaehtoisten etsiskelyä myös kunnan ulkopuolelta.
Rakentaa ensin lapsiperheille Satumetsä ja siihen liittyvät fasiliteetit (lettukahvio yms.). Muut metsätyöt - metsätyökoulutusta.
Selvennykseksi: Olemme pyytäneet kunnalta metsää harvennettavaksi kunnan määräysten mukaan. Meillä olisi kuitenkin käyttöoikeus sen sopimuksen rajoissa mitä sovitaan. Kunta omistaisi ja hallitsisi metsää edelleen.
Kouluttaa työttömiä eri tehtäviin.
Luoda yhdessä matkailuyrittäjien kanssa erilaisia paketteja. Lähinnä nettiin. En mene tässä syvemmälle siihen miten sivustojen markkinointi tapahtuisi.
Rakentamiskoulutusta rakentamisen ohella, osuuskunnan perustaminen ja myöhemmin näiden ”uusiotalojen/osapakettien” myyntiä. [Olkipaalirakentaminen vaatii oman koulutuksen].
Julkaista koko ajan netissä: mitä tehdään - ketkä tekevät - mitä tarvitaan jne.
”Linnunpönttökamera” 7/24 josta asiat selviää.
_______________________________
Meidän ’ProVillage’n kolmesta pdf-tiedostosta saat suhteellisen kattavan käsityksen projektistamme:
Ei liene mikään salaisuus, että olemme anoneet Heinäveden kunnalta metsää käyttöömme johon rakenamme Käsityöläiskylän sekä lapsille ilmaisen Satumetsän.
Toteutus tehdään urakalla, porukalla ja talkoohommina.
Toteutamme myös erilaisia pienprojekteja tämän isomman projektin sisällä, aina sen mukaan mitä heinäveteläiset ovat valmiita itse panostamaan ja mikä heitä kiinnostaa.
Useamman vuoden tähtäyksellä me rakennamme turistirysää sekä koulutuskeskusta jonka tavoitteena on työllistäminen.
Muut tavoitteemme voidaan määritellä näin:
Saattaa yhteen ihmisiä tekemään sellaista joka on jokaisen ulottuvilla, oli taloudellinen tila mikä hyvänsä.
Etsimme yhteistyökumppaneita, jotka voivat ottaa (osa)vastuun jostakin osa-alueesta tai suuremmasta kokonaisuudesta. Meille onkin jo ilmaantunut yhteistyökumppaneita useammasta maasta, sekä myös Suomesta.
Lähtökohtana ”ilmaisten” tai hyvin edullisten materiaalien ja laitteiden kierrätys
Eri projektien varsinaiset toteutukset tehdään pienellä budjetilla. Teemme piirrokset, piirrustukset, selvitämme lupa-asiat, lait ja säädökset, teemme toteutuksesta tarkat dokumentoinnit.
Tämän jälkeen kaikki kutakin projektia koskeva aineisto laitetaan jokaisen saataville ilmaiseksi nettiin. Eli kaikesta aineistostamme tulee ”copyleft”-aineistoa.
- Tähän harrastukseen liittyvät jutut toteutetaan ilmaisohjelmilla, joten tähänkään ei tarvita rahaa.
- Tero Syvänen julkaisee vastaavaa sivustoa englanniksi osoitteessa:
http://provillage.wordpress.com/
Sieltä, blogin lopusta, voit myös ladata meidän suomenkieliset PDF-tiedostot.
Esimerkkejä erilaisista osaprojekteista (Julkaisen nämä neljässä tai useammassa eri perättäisessä blogissa):
Sahatavaran kuivaus:
Vannesaha:
Nuotion/grillin perinteinen padan tai pannun korkeussäädettävä zchydeeni:
Holvauksen tekoa:
Punamultamaalin valmistus:
Peikon talo:
Tässä kuvassa pällistelee allekirjoittanut.
Lasten kanssa rakennettava ja toimiva tuulimylly + generaattori:
_______________________________
Meidän ’ProVillage’n kolmesta pdf-tiedostosta saat suhteellisen kattavan käsityksen projektistamme:
Keltainen laatikko kuvaa aurinkoenergialla vettä lämmittävää yksikköä. Kuva on vain periaatteellinen, eli pumppu ja lämmitin ovat todellisuudessa vieri vieressä.
Pumppu pumppaa vettä kaivosta sylinterimäiseen säiliöön ja kierrättää sitä lämmittimessä ja tulee kraanasta omalla paineella.
Tässä toinen kuva samasta periaatteesta. Laatikon sisus ja kaikki putket maalataan mustaksi, jotta saadaan vesi mahdollisimman kuumaksi.
Voidaan myös käyttää samaa järjestelmää siten, että primääriputkistossa kiertää pakkasnestettä sisältävää vettä, joka lämmettyään, pumpataan säiliöön suljettua kierrukkaa käyttäen.
Kuvassa on toinen putkisto, joka on liitetty sekundääri-lämmityslähteeseen. Uskon että etelä-Suomessa tällä primäärilähteellä on huomattava vaikutus noin viiden kuukauden ajan.
_____________________________
Alla Alaskassa käytössä olevan kuivaamotyypin periaatekuva.
Eli jos aurinkoenergialla voidaan Alaskassa kuivata puu puusepänkuivaksi, saadaan Suomessa samalla auringolla vesi lämpimäksi.
Dryer No. 15
LOCATION: Homer, Alaska, USA
(Latitude 60 N; longitude 152 W)
STATUS: Operational
TYPE: Semi-greenhouse; only roof is transparent
HEATING SYSTEM: Solar hot air collectors; corrugated fiberglass polyester glazing; interior of dryer is painted black
CIRCULATION: One fan; 1/15 horsepower motor; return air plenum with 7 openings into the kiln is on the outside, bottom of north wall; fan blows in one opening at top and downward along collector; fans only operate above 65 F (18 C)
VENTILATION: Manually operated vents in rear wall return plenum
CAPACITY: 2000 board feet (4.7 cubic meters)
